5 myyttiä ja faktaa kuolemanrangaistuksesta

Onko kuolemanrangaistus hyväksyttävää, jos enemmistö tukee sitä? Vaativatko uhrien perheet kuolemantuomioita? Kokosimme tähän tekstiin viisi myyttiä ja faktaa kuolemanrangaistuksesta.

MYYTTI: Kuolemanrangaistus estää väkivaltarikollisuutta ja tekee yhteiskunnasta turvallisemman.
FAKTA: Todistusaineistoa kuolemanrangaistuksen rikollisuutta vähentävästä vaikutuksesta ei ole.

Tutkimusten mukaan rikostilastot maissa, jotka ovat poistaneet kuolemanrangaistuksen, eivät ole kasvaneet. Esimerkiksi Kanadassa murhia tehtiin puolet vähemmän vuonna 2008 verrattuna vuoteen 1976, jolloin kuolemanrangaistus poistettiin.

35 vuotta kestäneessä tutkimuksessa verrattiin Hongkongin ja Singaporen murhatilastoja. Hongkongissa kuolemanrangaistus ei ole käytössä, mutta Singaporessa kuolemaantuomittuja teloitetaan säännöllisesti.

Kuolemanrangaistuksen vaikutus rikollisuuden määrään oli tutkimuksen mukaan vähäinen: sekä Singaporessa että Hongkongissa murhia tehtiin keskimäärin yhtä paljon.

MYYTTI: Teloituksen uhka ehkäisee terrorismia.
FAKTA: Teloituksen uhka ei estä ihmisiä, jotka ovat valmiita tappamaan ja satuttamaan poliittisen tai muunlaisen ideologian vuoksi.

Päinvastoin: teloitetut terroristit voidaan nähdä marttyyreina, joiden muisto vain vahvistaa terroristien ideologiaa.

Kuolemanrangaistus jatkaa väkivallan kierrettä. Kuolemanrangaistusta voidaan käyttää oikeutuksena väkivaltaisille kostotoimille. Vankilatuomio on kuolemantuomiota parempi vaihtoehto terrorismin ehkäisyyn.

Lisäksi joissakin valtioissa, kuten Saudi-Arabiassa, terrorismiin liittyvät kuolemanrangaistukset langetetaan usein epäoikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä. Monet “tunnustukset” saadaan kiduttamalla.

On myös tapauksia, joissa siviilejä on tuomittu kuolemaan varta vasten perustetuissa erityistuomioistuimissa tai sotaoikeudessa. Tämä on vastoin kansainvälisiä sopimuksia.

MYYTTI: Kuolemanrangaistus on hyväksyttävää, jos enemmistö kansasta tukee sitä.
FAKTA: Ihmisoikeussopimusten mukaan hallituksilla on velvollisuus suojella ihmisoikeuksia, vaikka niillä ei olisikaan enemmistön tukea.

Historia on myös täynnä esimerkkejä ihmisoikeusloukkauksia, joita enemmistö tuki, mutta jotka ovat täysin käsittämättömiä tänä päivänä. Naisten systemaattinen syrjintä, orjuus tai vaikkapa apartheid ovat kaikki esimerkkejä toiminnasta, joka on joskus ollut laillista.

Kuolemanrangaistuksen ainoa peruste on kosto. Yhteiskuntaa ei kannata rakentaa kostoon perustuvan oikeusjärjestelmän varaan.

Kuolemanrangaistuksen kannatusta voi myös pohtia omalle kohdalle: jos sinulle rakas ihminen tuomittaisiin kuolemaan, kannattaisitko sitä edelleen?

MYYTTI: Kaikki teloitetut ihmiset ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin.
FAKTA: Satoja vankeja ympäri maailmaa teloitetaan epäoikeudenmukaisten oikeudenkäyntien jälkeen.

Joissakin maissa kuolemaantuomittuja on saatettu kiduttaa ”tunnustukseen” asti. Heiltä on myös saatettu evätä oikeus tavata asianajajaa, tai heillä ei ole ollut varaa palkata asiantuntevaa sellaista.

Eniten teloittavat valtiot, kuten esimerkiksi Kiina, Saudi-Arabia ja Iran, ovat myös niitä valtioita, joiden oikeusjärjestelmässä on vakavia puutteita.

Myös esimerkiksi Yhdysvalloissa on vapautettu ainakin 166 kuolemaantuomittua vankia vuodesta 1973 lähtien. Syyttömiä ihmisiä siis tuomitaan kuolemaan. Yksikään oikeusjärjestelmä ei ole virheetön. Niin kauan kuin oikeusjärjestelmässä on puutteita, on aina olemassa riski, että viaton teloitetaan.

Lisäksi ihmisiä ympäri maailmaa tuomitaan edelleen kuolemaan rikoksista, jotka eivät johda toisten ihmisten kuolemaan. Tällaisia ovat muun muassa huumeisiin liittyvät rikokset, korruptio, ”aviorikos”, ”Islamin profeetan loukkaaminen” ja ”noituus”.

Myös esimerkiksi homoseksuaalisuudesta voidaan tuomita ihmisiä kuolemaan: tämä on mahdollista esimerkiksi Saudi-Arabiassa, Arabiemiraateissa, Pakistanissa ja Somaliassa.

MYYTTI: Uhrien perheet vaativat kuolemanrangaistusta.
FAKTA: Maailmanlaajuiseen kuolemanrangaistuksen vastaiseen liikkeeseen kuuluu monia, jotka ovat menettäneet rakkaansa tai ovat itse joutuneet väkivaltaisen rikoksen uhreiksi.

”Murder Victims’ Families for Human Rights” -järjestön kaltaiset toimijat Yhdysvalloissa tähtäävät kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseen.

Amnesty ei halua vähätellä rikoksia tai niistä seuraavia rangaistuksia. Rakkaansa henkirikoksessa menettäneet ansaitsevat oikeutta. Heillä on oikeus saada rikokseen syyllistynyt oikeuden eteen. Rikoksia tulee ehkäistä ja niistä tulee rangaista, mutta aina ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittaen.

Useat läheisensä menettäneet kuitenkin kertovat, että kuolemanrangaistus ei poista heiltä menetyksen aiheuttamaa tuskaa. Myös teloitetuilla on perheenjäseniä ja ystäviä, jotka kärsivät menetyksestä.