Kansalaisjärjestöjen ja opposition edustajien yhdistymis- ja kokoontumisvapautta rajoitetaan. Oikeusjärjestelmää vaivaavat korruptio ja poliittisesti tarkoitushakuiset oikeudenkäynnit. Syyttäjäviranomaisten ja oikeuslaitoksen riippumattomuus on kyseenalainen.  Poliisi ja vankilaviranomaiset syyllistyvät usein pidätettyjen kidutukseen ja pahoinpitelyyn saadakseen tunnustuksia tai rahaa.

Turvallisuustilanne Pohjois-Kaukasian tasavalloissa on edelleen epävakaa. Aseellisten ryhmien hyökkäykset jatkuvat, samoin tahdonvastaiset katoamiset ja kidutus.

TURVATTOMUUS POHJOIS-KAUKASIASSA
Aseistettujen ryhmien hyökkäyksissä on kuollut monia poliiseja. Itsemurhapommit tappavat siviilejä. Teloitukset ilman oikeudenkäyntiä, liiallinen voimankäyttö, tahdonvastaiset katoamiset, kidutus ja pahoinpitely vangitsemisien aikana ovat jatkuvia ongelmia Tšetšeniassa, Ingušiassa, Dagestanissa, Kabardino-Balkariassa ja Pohjois-Ossetiassa. Poliisin ja armeijan tekemiä ihmisoikeusloukkauksia ei tutkita lainkaan eikä syyllisiä saada oikeuteen. Loukkauksista raportoivat ihmisoikeuspuolustajat ja toimittajat sekä oikeutta hakevat ihmisoikeusloukkausten uhrit kohtaavat pelottelua ja häirintää.

 Ihmisoikeuspuolustajiin ja riippumattomien kansalaisjärjestöjen edustajiin kohdistetaan hyökkäyksiä ja uhkauksia. Järjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien työtä vaikeutetaan myös hallinnollisilla toimilla ja julkisella mustamaalauksella. Hyökkäyksistä ja uhkauksista suoritetut tutkimukset ovat epätäydellisiä ja syyllisiä tuomitaan harvoin. Ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuvia rikoksia tutkitaan ja syyllisiä rangaistaan harvoin, ja esimerkiksi toimittaja Anna Politkovskajan murha vuonna 2006 on edelleen ratkaisematta.

SANANVAPAUS JA IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT
Toimittajiin, ympäristöaktivisteihin, opposition edustajiin ja ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuu uhkauksia, hyökkäyksiä ja häirintää. Viranomaiset ovat luvanneet kunnioittaa sananvapautta ja parantaa toimittajien ja kansalaisaktivistien suojelua, mutta ovat samaan aikaan vaikeuttaneet heidän toimintaansa julkisella mustamaalauksella.   Riippumattomien kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien työtä vaikeutetaan myös hallinnollisilla toimilla.

Hyökkäyksistä ja uhkauksista suoritetut tutkimukset ovat epätäydellisiä ja syyllisiä tuomitaan harvoin. Esimerkiksi toimittaja Anna Politkovskajan murha vuonna 2006 on edelleen ratkaisematta.

Venäjän perustuslain pykälä 31 turvaa oikeuden kokoontumisvapauteen, mutta käytännössä oikeutta rajoitetaan hylkäämällä mielenosoitusten järjestämiseen anottuja lupia, tukahduttamalla luvattomasti järjestettyjä mielenosoituksia väkivaltaisesti ja pidättämällä mielenilmausten järjestäjiä.

Ääriryhmien toiminnan rajoittamista koskevan lain epämääräisiä muotoiluja käytetään usein sananvapauden rajoittamiseen.

OIKEUSJÄRJESTELMÄN  ONGELMAT
Viime aikoina tehdyt oikeusjärjestelmää ja poliisin toimintaa koskevat uudistukset eivät ole olleet riittäviä korjaamaan oikeusjärjestelmän vakavia rakenteellisia heikkouksia.

Oikeudenkäynnit Venäjällä eivät aina täytä kansainvälisiä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Joissakin tapauksissa syytteitä on nostettu poliittisesti tarkoitushakuisesti. Esimerkiksi Jukos-öljy-yhtiön entisten johtajien Mihail Hodorkovskin ja Platon Lebedevin oikeudenkäynnin aikana monia todistajia häirittiin, ja oikeus kieltäytyi ottamasta vastaan puolustuksen avaintodistajia. Kahdeksan vuoden tuomioita kärsiviä öljy-yhtiön johtajia syytettiin uusista rikoksista, kuten kavalluksesta ja rahanpesusta. Tuomioita pidennettiin 14 vuoteen.