Olemme tarkkailleet mielenosoituksia Suomessa neljän vuoden ajan. Mielenosoitusten tarkkailu antaa arvokasta tietoa kokoontumisvapauden tilasta. Tarkkailun ohella kartoitamme ihmisten tietotasoa kokoontumisvapaudesta kansalaiskyselyillä sekä käymme vuoropuhelua poliisin, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja aktivistien kanssa.
Vuonna 2025 tarkkailimme koulutettujen vapaaehtoisten kanssa 17 mielenosoitusta pääasiassa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Jyväskylässä. Tarkkailemamme mielenosoitukset koskivat muun muassa ilmastotoimia, hallituksen toimien kritisoimista ja Gazan kansanmurhan vastustamista. Tarkkailimme myös Pride-tapahtumia.
Vuoden 2025 tarkkailuhavaintomme ovat pitkälti samanlaisia kuin aiempina vuosina. Valtaosa mielenosoituksista toteutuu järjestäjän aikomalla tavalla ja poliisi hoitaa turvaamisvelvoitettaan.
Huomattavimpia eroja poliisitoiminnassa aiempiin vuosiin verrattuna oli paineilma-aseen (FN 303) käyttäminen mielenosoituksessa Tampereella ja entistä suuremman resurssin käyttäminen ilmastoliike Elokapinan järjestämissä mielenosoituksissa. Poliisi selvästi varautui siihen, että Elokapinan mielenosoituksissa pyrittäisiin aiheuttamaan häiriötä liikenteelle.
Tarkkailijoihimme kohdistui jonkin verran häirintää ja poliisin rajoittavia toimenpiteitä erityisesti Tampereella, missä tarkkailuja on tehty vähemmän. Helsingissä esimerkiksi itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa poliisi huomioi tarkkailijamme hyvin.
Tarkkailujen lisäksi olemme seuranneet kokoontumisvapauteen liittyviä rikosprosesseja ja muita viranomaisten aktivisteihin kohdistamia rajoittavia toimia, kuten televalvonnan kohdistamista ilmastoaktivisteihin ja rahankeräysluvan epäämistä vaikuttamistyötä tekevältä ilmastojärjestöltä.
Kokoontumisvapauden turvaaminen ei edellytä kontrollointia
Poliisin tulisi turvata ja edistää kokoontumisvapauden toteutumista. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi katujen sulkemista, liikenteen ohjaamista sekä mielenosoittajien, toimittajien ja tarkkailijoiden suojelua ulkopuolisten häirinnältä. Poliisin tehtäviin kuuluu myös sivullisten suojelu väkivallalta.
Tarkkailuhavaintomme viittaavat kuitenkin siihen, että poliisi pyrkii usein lähinnä kontrolloimaan ja johtamaan mielenosoituksia. Muutamissa tarkkailemissamme tilanteissa poliisin toiminnan painopiste on ollut mielenosoituksen aiheuttaman häiriön estäminen, eikä mielenosoittajien tai sivullisten suojeleminen.
Esimerkiksi Tampereella poliisi ei pitänyt avoimesti fasistisen Sinimustan liikkeen Valkoinen vappu -marssia ja sitä vastustavia vastamielenosoittajia tehokkaasti erillään. Poliisi ei myöskään puuttunut marssijoiden väkivaltaiseen käytökseen vastamielenosoittajia tai sivullisia kohtaan.
Poliisi epäonnistui mielenosoittajien ja tarkkailijoidemme suojelemisessa myös Elokapinan mielenosoituksessa Helsingissä kesäkuussa. Sivullinen häiritsi ja uhkaili mielenosoittajia ja löi tarkkailijaamme. Poliisi ei pyynnöistä huolimatta puuttunut tilanteeseen. Helsingin poliisilta jälkikäteen saadun selvityksen mukaan lähellä olleet poliisit eivät nähneet tapahtumaa eivätkä saaneet asiasta riittävää tietoa puuttuakseen pahoinpitelyyn. Pahoinpitelystä on tehty rikosilmoitus sekä kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Itsenäisyyspäivän mielenosoitusten turvaaminen on poliisin suurin vuosittainen operaatio Helsingissä. Tarkkailuhavaintojemme mukaan itsenäisyyspäivänä 2025 Töölöntorilla oli runsaasti poliiseja turvaamassa 612-soihtukulkuetta ulkoisilta häiriöiltä ja eristämässä torin aluetta. Mediatietojen mukaan naamioitunut joukko kaatoi ulkomaalaistaustaisen naisen katuun Töölöntorin läheisyydessä. Poliisi ei puuttunut pahoinpitelyyn silminnäkijän pyynnöstä huolimatta ja piti silminnäkijän ilmoitusta pahoinpitelystä “häiriköintinä”.
Poliisi hajottaa Elokapinan katumielenosoituksia liikennehäiriön takia
Vuosi 2025 osoitti, että poliisi poistaa Elokapinan järjestämien mielenosoitusten aiheuttaman liikennehäiriön nopeasti, eikä käy neuvotteluja mielenosoittajien kanssa mielenosoituksen paikasta.
Havaintomme osoittavat, että poliisi arvioi jo ennalta kadun sulkemisen aiheuttavan kohtuutonta haittaa liikenteelle. Tämä arvio ei muutu, vaikka liikenne ohjattaisiin kiertoreitille tai alueelle ei muodostuisi suurta ruuhkaa.
Kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaan liikenteen häiriön tulisi olla ”vakavaa ja pitkäaikaista” ennen kuin mielenosoituksen purkaminen tulisi sen perusteella kysymykseen. Suomessa poliisi purkaa katusulut kuitenkin verrattain pian niiden alkamisesta.
Poliisi toteaa usein myös turvaavansa hälytysajoneuvojen esteetöntä kulkua niille tärkeillä reiteillä. Argumentti perustuu hypoteettiseen riskiin eikä tiedossa ole, että katuja sulkevat mielenosoitukset olisivat estäneet hälytysajoneuvojen kulkua.
Poliisin toimintaan voi vaikuttaa se, että Elokapinan katusuluista ei ole ilmoitettu poliisille etukäteen. Paikalla olevista resursseista päätellen on kuitenkin selvää, että poliisi on jo ennalta varautunut mielenosoituksen purkamiseen. Poliisi ei kuitenkaan näytä olevan varautunut muihin, kokoontumisvapautta vähemmän rajoittaviin toimiin.
Poliisi suvaitsee liikenteen häiriötä erilaisella kynnyksellä muissa tilanteissa. Itsenäisyyspäivänä 2025 poliisi sulki Helsingin Töölöntorin ympäristön liikenteeltä 612-soihtukulkueen kokoontumisen turvaamiseksi ja Helsinki ilman natseja -vastamielenosoittajien pitämiseksi etäällä Töölöntorista. Kaikki liikenne Töölöntorin ympäristössä oli ohjattu poikkeusreiteille ainakin kahden tunnin ajaksi. Myös jalankulkijoiden liikkumista alueella rajoitettiin.
Poliisi rinnasti mielenosoitukset häiriöön Espoossa
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Islannin presidentti Halla Tómasdóttir vierailivat Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä lokakuussa. Poliisi oli turvaamassa presidenttien vierailua.
Opiskelijatoimittaja esitti kampukselta poistuvalle presidentti Stubbille kysymyksen Suomen asekaupoista Israelin kanssa. Poliisi piti opiskelijatoimittajan toimintaa mielenilmauksena, jolle oli varattu paikka kauempaa.
Poliisi otti poistumassa olleen opiskelijatoimittajan kiinni, vei Espoon poliisiasemalle ja antoi tälle 10 päiväsakkoa niskoittelusta. Poliisin mukaan kiinniotto tehtiin “vierailun turvallisen ja häiriöttömän kulun varmistamiseksi”, vaikka vierailu oli jo ohi ja presidentti Stubb poistumassa paikalta.
Tilanteesta kuvatulla videolla poliisi rinnasti mielenilmaukset lähtökohtaisesti häiriöön, josta seuraisi ”putkaa ja sakkoa”. On ongelmallista, että poliisi suhtautuu kielteisesti perustuslain turvaamiin mielenilmauksiin.
Aktivistien televalvonta puuttuu vakavalla tavalla yksityisyyteen
Jyväskylässä ilmastoaktivistit ovat arvostelleet vuosittain heinä-elokuun taitteessa järjestettävää rallitapahtumaa.
Vuosina 2023 ja 2024 poliisi pidätti aktivisteja rallialueen lähellä. Molemmilla kerroilla aktivistien hallusta löytyi vesiliukoista vihreää elintarvikeväriä. Toisella kerralla väriaine oli vesi-ilmapalloissa. Aktivistien “viherpesu”-tempausta ei koskaan toteutettu. Poliisi kuitenkin väittää kyseessä olleen “törkeän vahingonteon” yritys, koska poliisin mukaan tempaus olisi kohdistunut arvokkaisiin ralliautoihin.
Epäily törkeästä vahingonteosta oikeuttaa hakemaan televalvontapäätöstä. Kesällä 2025 kävikin ilmi, että poliisi oli kohdistanut televalvontaa neljään ilmastoaktivistiin neljän päivän ajan Jyväskylän MM-rallien aikana vuonna 2024. Televalvonnan kohteeksi joutuneet aktivistit saivat tietää asiasta poliisin kirjeen välityksellä vasta heinäkuussa 2025.
Käräjäoikeuden antama lupa televalvontaan toisti poliisin antamia virheellisiä ja liioiteltuja argumentteja. Osa aktivisteista valitti päätöksestä hovioikeuteen, joka hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun ja poliisin epätarkat perustelut.
Katsomme, että televalvonnalle ei ollut riittäviä perusteita ja sillä puututtiin valvottujen aktivistien yksityisyyteen vakavalla tavalla.
Poliisi ei aina ymmärrä tarkkailijoiden roolia
Tarkkailijoidemme läsnäolosta ilmoitetaan poliisilaitokselle yleensä päivää ennen mielenosoitusta tai viimeistään mielenosoituksen alkaessa paikalla oleville poliisipartioille. Tarkkailijamme käyttävät keltaista huomioliiviä, jossa lukee ”ihmisoikeustarkkailija”.
Vuoden 2025 aikana tarkkailijoihimme kohdistui jonkin verran häirintää. Poliisi ei kaikissa tilanteissa ymmärtänyt tarkkailijoiden roolia, vaikka poliisilaitoksille oli aiemmin tiedotettu tarkkailijoiden tehtävistä, roolista ja läsnäolosta mielenosoituksessa, sekä kerrottu miten heidät erottaa mielenosoittajista.
Esimerkiksi Tampereella vapun mielenosoitusten yhteydessä siviilipoliisi yritti estää tarkkailijaamme kuvaamasta tapahtumia huitaisemalla puhelimen pois tarkkailijan kädestä. Teimme tilanteesta kantelun Sisä-Suomen poliisille.
Poliisilla on velvollisuus suojella mielenosoituksia seuraavia tarkkailijoita ja toimittajia.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!