Vladimir Putinin kolmannen presidenttikauden ensimmäistä vuotta ovat leimanneet sanan-, järjestäytymis- ja kokoontumisvapauden järjestelmällinen heikentäminen ja näiden oikeuksien loukkaukset.
Duuman vaalit joulukuussa 2011 sekä Putinin ja Dmitri Medvedevin vallanvaihdos toukokuussa 2012 johtivat Venäjällä protesteihin, joiden jälkeen kansalaisvapauksia on rajoitettu merkittävästi. Maassa on hyväksytty kaksi kokonaan uutta lakia, ja 11 olemassa olevaa lakia on tiukennettu.
“Lakimuutosten on väitetty tähtäävän siihen, että niillä pystytään varmistamaan yleinen järjestys ja kansalaisten oikeudet. Vaikutus on kuitenkin ollut päinvastainen: hallitusta kritisoivien, opposition edustajien ja tavallisten mielenosoittajien oikeuksia on merkittävästi rajoitettu”, sanoo Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen.
Kokoontumisvapautta koskevaan lakiin tehdyt muutokset kesäkuussa 2012 ovat lisänneet mielenosoitusten järjestäjien vastuuta siitä, miten osanottajat käyttäytyvät. Mielenosoituksia on myös järjestelmällisesti kielletty tai lainvastaisesti hajotettu.
”Valtioiden velvollisuus on hyväksyä ja turvata rauhanomaiset kokoontumiset, mutta Venäjän viranomaisten asenne on, että mielenosoituksia, joita he eivät hyväksy, ei saa pitää”
Viime vuonna hyväksyttiin laki, joka edellyttää ulkomaista rahoitusta saavat ”poliittiset” järjestöt rekisteröitymään ”ulkomaisiksi agenteiksi”. Tämä sekä niin sanottu Dima Jakovlev -laki rajoittavat kansalaisjärjestöjen rahoitusta ja Yhdysvaltain kansalaisten työskentelemistä venäläisissä järjestöissä.
Jo 200 kansalaisjärjestöä on tarkastettu tänä vuonna uusiin lakeihin vedoten. Ensimmäinen järjestö, joka on saamassa oikeudellisia seuraamuksia ”ulkomaiset agentit” -lain nojalla, on Golos, joka valvoi ja raportoi väärinkäytöksistä vuoden 2011 duuman vaaleissa ja viime vuoden presidentinvaaleissa.
Myös sananvapautta on rajoitettu lakimuutoksin. Maanpetosta ja vakoilua koskeva laki on niin epämääräisesti muotoiltu, että sen nojalla voidaan helposti nostaa syytteitä venäläisiä ihmisoikeuspuolustajia ja aktivisteja vastaan, jotka tekevät yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa.
Kunnianloukkauksen kriminalisointi estää hallituksen tai viranomaisten kritisoimisen, ja valmisteilla oleva ”jumalanpilkkaa” käsittelevä laki – vastaus Pussy Riotin tapaukseen – rajoittaisi ilmaisunvapautta.
“Lakien tiukennuksia on perusteltu vakaudella ja kansalaisten suojelemisella ulkomaisilta intresseiltä. Tätä retoriikkaa käyttävät sortohallitukset ympäri maailmaa, eikä se ole uutta myöskään Venäjällä. Mutta vaikka vakauden retoriikka saattoi upota kansalaisiin Putinin valtakauden alussa, näyttäytyy se yhä selkeämmin työkaluna, jolla edistetään harvojen etua”, Tuukkanen sanoo.
“Pian valtaantulonsa jälkeen presidentti Putin puhui sen puolesta, että kansalaiset osallistuisivat enemmän yhteiskunnallisiin asioihin. Tilanne näyttää nyt kuitenkin enemmän erimielisten noitavainolta. Kansalaisyhteiskunta uhataan tukahduttaa ja eristää, vaikka olisi Venäjän intresseissä investoida siihen. Venäjän on lopetettava kansalaisvapauksien rajoitukset välittömästi.”