Vastuuton asevienti Irakiin lopetettava

Yhdysvaltojen, Euroopan maiden, Venäjän ja Iranin valmistamia aseita päätyy Irakin armeijan kautta puolisotilaallisille joukoille, joiden tiedetään syyllistyneen sotarikoksiin. Vaadimme valtioita varmistamaan, ettei niiden viemiä aseita päädy ihmisoikeusloukkauksista epäiltyjen ryhmien käsiin.

Keräämiemme todisteiden mukaan Irakin armeijan alaisuudessa toimivat puolisotilaalliset joukot ovat saaneet käyttöönsä ainakin 16 eri maassa valmistettuja aseita. Asetyypit vaihtelevat panssarivaunuista ja tykistöstä käsi- ja automaattiaseisiin. Aseet päätyvät pääosin shiialaisille aseryhmille Irakin armeijan kautta.

Aseita käyttäneet joukot ovat syyllistyneet tuhansien sunnimiesten ja -poikien tahdonvastaisiin katoamisiin, kidutukseen, sieppauksiin, laittomiin teloituksiin sekä omaisuuden mielivaltaiseen tuhoamiseen.

”Kansainvälisten aseviejien, kuten Yhdysvaltojen, Euroopan maiden, Venäjän ja Iranin tulee tiedostaa, että kaikilla Irakiin välitettävillä aseilla on todellinen riski päätyä ihmisoikeusloukkauksiin jo pitkään syyllistyneiden aseellisten ryhmien käsiin”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo.

Puolisotilaallisten joukkojen vaikutusvalta on kasvanut Irakissa vuodesta 2014 lähtien. Silloin perustettiin Popular mobilization units (PMU) avuksi taistelussa Isisiä vastaan. PMU liitettiin virallisesti osaksi Irakin armeijaa viime vuonna. Sen alla toimii 40–50 eri ryhmää, jotka koostuvat pääasiassa shiiaryhmistä.

Puolisotilaalliset joukot tekevät yhteistyötä Irakin armeijan kanssa esimerkiksi taisteluissa ja tarkastuspisteillä, ja saavat armeijalta suoraa tukea, kuten aseita ja palkkaa. Irakin armeijan suojeluksessa osa ryhmistä on syyllistynyt kostoiskuihin etenkin sunniarabeja vastaan, mutta kukaan ei ole joutunut vastuuseen teoistaan.

Aseiden valvontaa lisättävä Irakissa

Irakissa käynnissä olevan konfliktin ja sen armeijan heikon seurantajärjestelmän vuoksi on vaikea jäljittää, kenen käyttöön aseet päätyvät. Irakin tulisi valvoa tiukemmin asevarastojaan. Irakin tulisi myös liittyä välittömästi kansainväliseen asekauppasopimukseen, joka kieltää aseiden välittämisen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyville tahoille.

Irakin armeijan on perusteellisesti seulottava niiden ihmisten taustat, joiden rinnalla sen sotilaat taistelevat. Ihmisoikeusloukkauksista epäillyt on siirrettävä syrjään tehtävistään kunnes heidän mahdolliset rikoksensa on tutkittu ja käsitelty oikeudessa.

”Isisin aiheuttamaa äärimmäisen vakavaa turvallisuusuhkaa irakilaisille ei voi vähätellä. Isis syyllistyy toistuvasti julmuuksiin ja iskuihin siviilejä vastaan. Tähän uhkaan vastaamisessa on kuitenkin kunnioitettava kansainvälistä oikeutta”, Mehtonen sanoo.

Isisin uhkaan vastaamisessa on kuitenkin kunnioitettava kansainvälistä oikeutta.

Myös aseita Irakiin kauppaavien maiden on seurattava, etteivät aseet päädy ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyville puolisotilaallisille joukoille. Ilman tarkkaa seurantaa aseita ei tulisi myydä lainkaan.

Asevienti Irakiin on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana 83 prosenttia edelliseen viisivuotiskauteen verrattuna. Yhdysvallat ja Venäjä ovat suurimmat aseiden toimittajat. Irak on maailman kuudenneksi suurin aseiden tuojamaa.

Koko raportti luettavissa englanniksi: iraq-report-turning-a-blind-eye (pdf)