Kansainvälisen kyselymme mukaan 80% ihmisistä on valmis vastaanottamaan pakolaisia kotimaahansa. Kahden kolmasosan mielestä oman maan hallituksen tulisi tehdä enemmän pakolaisten auttamiseksi.
Tutkimuksellamme kartoitettiin mielipiteitä pakolaisia kohtaan 27 eri maassa. Selvitystä varten haastateltiin yli 27 000 ihmistä eri puolilta maailmaa. Kyselyn mukaan 73 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ihmisillä on oikeus paeta sotaa tai vainoa muihin maihin. Jopa 66 prosenttia kaikista kyselyyn osallistuneista vastasi, että heidän hallituksensa pitäisi tehdä enemmän pakolaisten auttamiseksi.
”Luvut puhuvat puolestaan. Ihmiset ovat valmiita toivottamaan pakolaiset tervetulleiksi. Monien hallitusten epäinhimillinen vastaus vaikeaan pakolaistilanteeseen on kuitenkin ristiriidassa kansalaisten ajatusten kanssa”, toiminnanjohtajamme Niina Laajapuro sanoo.
Haastattelut toteutti arvostettu konsulttiyritys GlobeScan. Vastaajilta kysyttiin muun muassa sitä, olisivatko he valmiita vastaanottamaan pakolaisia maahansa, kaupunkiinsa, naapurustoonsa tai kotiinsa. Kaikista vastaajista yksi kymmenestä sanoi olevansa valmiita majoittamaan pakolaisia omaan kotiinsa.
”Monissa maissa hallitukset käyttävät pakolaisten vastaista retoriikkaa nostaakseen kannatustaan. Tämä kysely osoittaa, etteivät ne kuuntele hiljaista enemmistöä, joka olisi valmis tarjoamaan maastaan turvan sotaa ja vainoa pakeneville”, Laajapuro sanoo.
Kiinalaiset, saksalaiset ja britit nousivat pakolaisindeksin kärkeen
Ensimmäistä kertaa julkaistavan pakolaisindeksin (Refugees Welcome Index) kärkeen nousivat Kiina, Saksa ja Britannia. Kiinalaisista vastaajista jopa 46 prosenttia sanoi olevansa valmiita majoittamaan pakolaisia omaan kotiinsa. 86 prosenttia kiinalaisista osallistujista vastasi, että Kiinan pitäisi tehdä enemmän pakolaisten auttamiseksi.
Saksalaisista taas 96 prosenttia sanoi olevansa valmiita vastaanottamaan pakolaisia maahansa – vain kolme prosenttia vastaajista oli tästä eri mieltä. Saksalaisista 56 prosenttia sanoi olevansa valmiita vastaanottamaan pakolaisia omaan naapurustoonsa. Yksi kymmenestä saksalaisesta sanoi olevansa valmis ottamaan pakolaisia kotiinsa.
Erityisen myönteisesti suhtautuvien joukkoon nousivat myös Jordania ja Kreikka, jotka ovat molemmat vastaanottaneet paljon pakolaisia viime vuosina. Selvä enemmistö jordanialaisista, saksalaisista ja kreikkalaisista vastasi, että heidän valtionsa voisi auttaa vielä enemmän. Jordanialaisista näin ajatteli 84 prosenttia, saksalaisista 76 prosenttia ja kreikkalaisista 74 prosenttia.
”Emme odottaneet näin vahvaa solidaarisuutta pakolaisille. Nämä luvut kertovat inhimillisestä myötätunnosta hätään joutuneita kanssaihmisiä kohtaan. Kansalaisten ajatukset näyttävätkin olevan lähempänä kansainvälisen oikeuden periaatteita, kuin päättäjien, jotka ovat yhä vahvemmin kyseenalaistaneet kansainväliset rakenteet, jotka on tehty suojelemaan hädässä olevia”, Laajapuro sanoo.
Nihkeintä suhtautuminen oli Venäjällä, Indonesiassa ja Thaimassa. Venäjällä jopa 61 prosenttia vastasi, ettei heidän kotimaansa pitäisi vastaanottaa pakolaisia. Venäläisistä 26 prosenttia vastasi, että heidän maansa pitäisi tehdä enemmän pakolaisten auttamiseksi.
Kansainvälisen yhteisön kuultava kansalaisten viesti ja autettava
Amnesty vetoaa kansainväliseen yhteisöön, jotta se auttaisi pakolaisia ponnekkaammin. Maailmassa on tällä hetkellä vakavin pakolaistilanne 70 vuoteen. Maailmassa on 19,5 miljoonaa pakolaista, mutta heistä vain sata tuhatta saa vuosittain kiintiöpaikan. Amnesty vaatiikin hallituksia sijoittamaan uudelleen 1,2 miljoonaa pakolaista vuoden 2017 loppuun mennessä.
Amnesty vaatii valtioita myös luomaan pysyvän järjestelmän, jonka kautta vastuuta pakolaisten auttamisesta ja uudelleen sijoittamisesta voitaisiin jakaa. YK esitti tällaisen järjestelmän luomista 9. toukokuuta. Maailman valtioiden tulee ilmaista sitoutumisensa järjestelmän luomiselle 23.–24. toukokuuta Istanbulissa järjestettävässä kansainvälisessä humanitaarisessa kokouksessa.
Pakolaisten ja heitä paljon vastaanottaneiden maiden auttamiseksi tarvitaan myös rahaa. YK arvioi vuoden alussa, että humanitaarisen avun rahoituksessa on 15 miljardin dollarin vaje.