Olen liikkuva äänestäjä. 18-vuotta täytettyäni olen äänestänyt jokaisissa vaaleissa eri puolueen edustajaa. Syy puolueuskottomuuteeni on ollut se, etten ole kokenut mitään puoluetta täysin omakseni. Ihmisoikeudet ja niiden tukeminen ovat kuitenkin yhdistäneet äänestyspäätöksiäni – niistä en ole koskaan tinkinyt.
Äänestämällä voimme konkreettisesti vaikuttaa siihen, miten ihmisoikeudet huomioidaan päätöksenteossa. Vaaliteltoilla voimme kannustaa ehdokkaita toimimaan entistä ihmisoikeusystävällisemmin sekä vaatia muutosta parempaan.
Ihmisoikeudet kuuluvat meille kaikille, eikä niitä tarvitse ansaita millään tavalla. Ne pitävät sisällään erilaisia oikeuksia, jotka liittyvät elämäämme monin eri tavoin. Eduskuntavaalien yhteydessä on puhuttu muun muassa oikeudesta työhön, terveyteen ja turvapaikkaan. Myös ilmastonmuutos on noussut teemana esiin. Nämä kaikki ovat ihmisoikeuskysymyksiä – arkipäivän keskustelut eivät siis ole irrallaan ihmisoikeuksista.
On tärkeää, että Suomen seuraava hallitus sitoutuu selkeästi ihmisoikeuksien edistämiseen. Hallituksen tulee laatia kunnianhimoiset linjaukset niin kansalliselle kuin kansainväliselle ihmisoikeuspolitiikalleen ja toteuttaa niitä aktiivisesti. Päättäjien on otettava ihmisoikeudet huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Jokainen meistä voi äänestyskopissa vaikuttaa siihen, miten ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa tulevaisuudessa.
Translaki nyt!
Suomen nykyinen translaki edellyttää, että juridista sukupuoltaan korjaavan henkilön on oltava lisääntymiskyvytön, täysi-ikäinen ja esitettävä diagnoosi sekä lääketieteellinen selvitys siitä, että hän kuuluu ”vastakkaiseen sukupuoleen” ja elää “tämän mukaisessa sukupuoliroolissa”. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa lisääntymiskyvyttömyyttä yhä edellytetään sukupuoltaan korjaavilta henkilöiltä.
Transihmisiin kohdistuu moniperustaista syrjintää. Mikäli henkilötunnus ei vastaa sukupuoli-identiteettiä tai sukupuolen ilmaisua, riski joutua karkean syrjinnän tai jopa väkivallan kohteeksi kasvaa.
Seuraavan hallituksen on uudistettava voimassa oleva translaki ihmisoikeusperustaiseksi ja itsemäärämisoikeutta kunnioittavaksi. Ihmisoikeussopimukset, lukuisat sopimuksia valvovat komiteat, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja oma perustuslakimme edellyttävät lain kokonaisuudistusta. Kokonaisuudistuksessa oikeudellinen ja lääketieteellinen prosessi on erotettava toisistaan.
Poliitikoilla saattaa olla ennakkoluuloja lakiuudistuksen tarpeesta. Onkin äärimmäisen tärkeää, että me äänestäjät haastamme heidän näkemyksiään ja perustamme omat päätelmämme faktoihin.
Ihmisoikeuspuolustajien tukeminen EU-puheenjohtajakauden prioriteetiksi
Tuleva hallitus johtaa myös Suomen EU-politiikkaa. Heinäkuun alusta lähtien Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana puolen vuoden ajan. Puheenjohtajakaudella meillä on mahdollisuus nostaa ihmisoikeuskysymyksiä esille EU-tasolla. Yksi näistä on ihmisoikeuspuolustajien toiminnan tukeminen, joka on nostettava puheenjohtajakauden prioriteetiksi. EU:n omat ihmisoikeuspuolustajia koskevat suuntaviivat sekä Suomen ohjeistukset antavat tälle tuelle hyvän pohjan, ja niiden toimeenpanoa tulee parantaa. Myös EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevia suuntaviivoja on toimeenpantava aktiivisesti.
Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Siksi on tärkeää, että Suomea johtavat sellaiset ihmiset ja tahot, joille ihmisoikeudet ja niiden kunnioittaminen ovat tärkeitä.
Teksti: Vilja Härkönen. Kirjoittaja toimii Amnestyn Suomen osastossa vaikuttamistyön harjoittelijana (eduskuntavaalit ja Suomen EU-puheenjohtajuus).
Kuvitus: Elisa Ruuhijärvi
Blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.