Olympiakisojen on tarkoitus edistää rauhanomaista ja parempaa maailmaa. Siitä huolimatta isoja urheilutapahtumia tahraa usein siirtotyöläisten veri ja toisinajattelijoiden ahdinko.
Yleisurheilun MM-kisat alkavat Pekingissä tänä viikonloppuna. Alkavia MM-kilpailuja ja uutisia Kiinan talviolympialaisten 2022 kisaisännyydestä ovat säestäneet laajamittaiset ihmisoikeusasianajajiin ja -aktivisteihin kohdistuneet pidätykset.
Kuvio on tuttu jo Pekingin vuoden 2008 kesäolympialaisista. Silloin olympialaisten alla poliisi ryhtyi toimenpiteisiin ”taatakseen yhteiskunnallisen turvallisuuden”. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tunnettuja aktivisteja kiellettiin puhumasta ulkomaalaisille ja poistumasta kaupungista ennen kuin kisat olivat ohi, ja lisäksi heidän täytyi ilmoittautua poliisille kerran viikossa. Kisojen alla myös lukuisia ihmisiä pakkohäädettiin kodeistaan.
Myös Venäjällä aktivisteihin kohdistunut häirintä voimistui Sotšin talviolympialaisten aattona. Ympäristöaktivisti Jevgeni Vitishko pidätettiin bussipysäkillä kiroilusta, ja kasakoiksi itseään nimittävät miehet pahoinpitelivät useita Pussy Riot -ryhmän jäseniä heidän kuvatessaan musiikkivideota kisakaupungissa.
Kesäkuussa Euroopan kisojen isäntämaa Azerbaidžan esti Amnestyn ja monien tiedotusvälineiden pääsyn maahan kisojen aikana. Syytäkään ei tarvitse etsiä kaukaa: maassa kisoihin valmistauduttiin vaimentamalla järjestelmällisesti kriittisiä ääniä häiriköinnillä, mielivaltaisilla pidätyksillä ja jopa kiduttamalla.
Ihmisoikeusloukkaukset alkavat vuosia ennen kisoja
Usein ihmisoikeusloukkaukset kisojen ympärillä kärjistyvät jo monta vuotta ennen kilpailujen alkua. Qatarissa pidetään vuonna 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut, mutta pelkästään viime vuonna yli 400 intialaista ja nepalilaista siirtotyöläistä kuoli rakentaessaan uusia stadioneita.
Ihmisoikeusloukkaukset isojen kilpailujen alla eivät ole diktatuurien yksinoikeus. Vuoden 2012 Lontoon olympialaisten rakennushankkeiden alta pakkosiirrettiin väestöä. Brasiliassa köyhien ihmisten asuinalueita on tuhottu ilman ennakkovaroitusta käyttäen tekosyynä Rion olympialaisia.
Julkisuutta ihmisoikeusloukkauksille
Urheilumaailma ei voi ummistaa silmiään.
Koska kaikissa maissa tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia, emme kannata boikotteja. Viime kädessä vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta on järjestäjämaalla. Urheilumaailma tai yritysyhteistyökumppanit eivät kuitenkaan voi ummistaa silmiään kisaisäntien ihmisoikeusloukkauksilta ennen kisoja, niiden aikana tai niiden jälkeen. Kansainvälisen olympiakomitean on huolehdittava, että vuodelle 2022 myönnetyt talviolympialaiset eivät aiheuta tai kärjistä ihmisoikeusloukkauksia Kiinassa.
Isojen kansainvälisten urheilutapahtumien aikaan kisojen järjestäjämaa on erityisen kiinnostunut maineestaan, sillä tiedotusvälineitä on paikalla kaikista maailman kolkista. Kisat ovat siis tärkeä tilaisuus tuoda julkisuuteen ihmisoikeusloukkauksia, jotka muuten eivät ylittäisi uutiskynnystä. On meistä kiinni, rohkaisemmeko sortohallituksia ympäri maailmaa näkemään isot urheilutapahtumat tapana saada kansainvälistä mainetta ja kunnioitusta vai ryhdistäytymisen paikkana.
Teksti Frank Johansson. Kirjoittaja on Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja ja jalkapallon ystävä.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.