Terrorismisyytteiden takia yli sadan päivän ajan vangitut ihmisoikeuspuolustajat astuvat ensimmäistä kertaa oikeuden eteen Turkissa. Heidän joukossaan ovat myös Amnestyn Turkin osaston toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja. Amnestyn analyysi osoittaa, että ihmisoikeuspuolustajia vastaan esitetyt syytteet ovat tekaistuja.
Kymmenen ihmisoikeuspuolustajaa, Amnestyn Turkin osaston toiminnanjohtaja İdil Eser mukaan lukien, pidätettiin kesken työpäivän 5. heinäkuuta 2017. Amnestyn Turkin osaston puheenjohtaja Taner Kılıç pidätettiin kuukautta aiemmin.
Syytettyjä uhkaa jopa 15 vuoden vankeustuomio. Kaikkia 11 syytettyä kuullaan tänään 25. lokakuuta rikostuomioistuimessa Istanbulissa. Lisäksi Taner Kılıçiä kuullaan erikseen rikostuomioistuimessa Izmirissä 26. lokakuuta. Amnestyn asiantuntijat seuraavat oikeudenkäyntejä paikan päällä.
Amnestyn mukaan ihmisoikeuspuolustajien pidätykset ovat osa toimia, joilla Turkin hallitus pyrkii vaientamaan vallanpitäjiä arvostelevat tahot.
”On päivänselvää, että syytteiden taustalla on Turkin hallituksen pyrkimys vaientaa kaikki valtaa kritisoivat äänet”, sanoo Frank Johansson, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja.
”Oikeusjuttuja ihmisoikeuspuolustajia vastaan on kehitelty yli kolmen kuukauden ajan. Tuomioistuimella ei pitäisi kestää puolta tuntia pitempään näiden täysin absurdien ja perättömien syytteiden tyrmäämiseen.”
Amnestyn analyysi osoittaa, että ihmisoikeuspuolustajia vastaan esitetyt syytteet ovat perättömiä.
Syytteissä on eriskummallisia väitteitä, joiden mukaan ihmisoikeuspuolustajat olisivat tehneet rauhanomaista ihmisoikeustyötään terroristijärjestöjen puolesta. Syytteiden mukaan esimerkiksi vetoaminen kyynelkaasun myynnin lopettamiseksi, rahoitushakemuksen laatiminen ja nälkälakossa olevien opettajien vapautumisen puolesta kampanjointi kuuluvat näihin toimiin.
Syytekirjelmän mukaan idil Eserillä on yhteyksiä kolmeen toisiinsa liittymättömään terroristijärjestöön. Lisäksi Eseriä vastaan esitetyissä syytteissä viitataan kahteen Amnestyn dokumenttiin, jotka julkaistiin ennen kuin Eser alkoi työskennellä järjestössä.
Syytteeseenpanossa väitetään, että työpajassa, jonka aikana kymmenen ihmisoikeuspuolustajaa pidätettiin, valmisteltiin Gezi-puiston mielenosoitusten kaltaista kansannousua. Syytteeseenpano ei sisällä todistusaineistoa, jolla näitä väitteitä voitaisi todentaa.
Taner Kılıçiä syytetään Fethullah Gülen -terroristijärjestön jäsenyydestä. Tämä syyte perustuu väittämään, jonka mukaan Kılıç käytti ByLock-sovellusta, jota myös gülenistisen liikkeen sanotaan käyttävän viestinnässään. Amnesty on tilannut kaksi riippumatonta oikeusopillista analyysiä Kılıçin puhelimesta. Niissä todetaan, ettei puhelimesta löydy jälkiä Bylock-sovelluksesta.
Kansainvälinen paine ihmisoikeuspuolustajien vapauttamisen puolesta on vahvistunut oikeudenkäyntien alla. Vapauttamista ovat vaatineet muun muassa Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland, Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani ja Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtaja Pier Antonio Panzeri.
Myös lukuisat hallitukset, instituutiot ja poliittiset johtajat ovat peräänkuuluttaneet ihmisoikeuspuolustajien vapauttamista. Näiden joukossa ovat muun muassa Euroopan komissio, Yhdysvaltain ulkoministeriö, Angela Merkel sekä Saksan, Itävallan, Irlannin ja Belgian hallitukset.
”Näissä oikeudenkäynneissä selviää, onko ihmisoikeuksien puolustamisesta tehty rikollista toimintaa Turkissa”, Frank Johansson sanoo.
”Jos ihmisoikeuspuolustajia vastaan esitetyt perättömät syytteet menevät läpi oikeuden edessä, on se hälyttävä merkki oikeusjärjestelmän ja ihmisoikeuksien heikosta tilasta Turkissa. Turkin on vapautettava kollegamme välittömästi ja ehdoitta.”