Seksityöntekijöiden ihmisoikeuksien parantamiseksi hyväksyttiin suuntaviivat

Eilen tiistaina päättynyt Amnestyn kansainvälinen edustajainkokous hyväksyi järjestölle strategiset tavoitteet seuraaviksi neljäksi vuodeksi.

Yksi viidestä tavoitteesta koskee identiteettiin perustuvan syrjinnän ja väkivallan vähentämistä, tasa-arvon edistämistä ja taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista paremmin kaikille. Tämä tarkoittaa katseen kohdistamista erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteeseen.

Seksityöhön liittyvän stigman ja erilaisten kriminalisointien vuoksi monet seksiä myyvät naiset, miehet ja transihmiset eri puolilla maailmaa ovat marginalisoidussa asemassa. Heihin kohdistuu monia erilaisia ihmisoikeusloukkauksia, kuten väkivaltaa ja syrjintää esimerkiksi terveyteen, asumiseen ja koulutukseen liittyvissä palveluissa.

Eilen Amnestyn kansainvälinen edustajainkokous päätti seksityöntekijöiden oikeuksia koskevista linjauksista. Sitä ennen asiasta keskusteltiin useita päiviä erittäin tiiviisti ja hyvässä hengessä. Päätös syntyi perusteellisen harkinnan perusteella demokraattisessa prosessissa, kuten Amnestyssa on tapana. Linjausten pohjalta Amnestyn kansainvälinen johtokunta ryhtyy nyt laatimaan yksityiskohtaisempia kantoja siitä, miten valtioiden tulee kunnioittaa, suojella ja toteuttaa seksityöntekijöiden oikeudet.

Kysymys ei ole ollut helppo ja asiasta on käyty järjestön sisällä vilkasta keskustelua jo yli kaksi vuotta. Kansainvälisellä tasolla on tehty useita tutkimuksia kriminalisointien vaikutuksista ja analysoitu laajasti muiden tekemää tutkimusaineistoa.

Tutkimuksen merkitystä päätöksenteon pohjana korostimme myös Suomen osastossa konsultaation aikana (linkki konsultaatiovastaukseen). Suomen osastossa on kuultu jäsenistöä, yhteistyökumppaneita, viranomaisia ja – mikä tärkeintä – seksityöntekijöitä.

Suomi kannatti keskustelussa mallia, joka olisi korostanut selkeämmin myynnin dekriminalisoinnin kiireellisyyttä, mutta jättänyt liikkumatilaa muissa seksityöhön liittyvissä kysymyksissä. Toivoimme mallia, joka olisi vaatinut kansallisen lainsäädännön ja lainsäädäntöhankkeiden perusteellista analyysia ennen linjan valitsemista. Mikäli lait suoraan tai epäsuorasti johtaisivat seksityöntekijöiden ihmisoikeuksien loukkauksiin, ne pitäisi muuttaa tai olla säätämättä. Kokous päätyi kuitenkin dekriminalisaatiota voimakkaammin korostavaan toiseen ratkaisuun.

Edustajainkokouksessa hyväksytty linjaus

Kokouksessa hyväksytyn päätöksen tavoitteena on paras mahdollinen seksityöntekijöiden oikeuksien suojelu eri keinoja, kuten seksityön dekriminalisaatiota, käyttäen. Dekriminalisaatiolla tarkoitetaan kaiken seksityöhön liittyvän rikosoikeudellisen ja muun seksityöntekijöiden oikeuksia loukkaavan sääntelyn poistamista.

Päätöksessä todetaan yksiselitteisesti, että ihmiskauppa ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ovat kansainvälisen oikeuden mukaan rikoksia ja ne tulee kriminalisoida. Lisäksi valtiolla on velvollisuus estää kaikenlainen pakottaminen ja riisto.

Edustajainkokouspäätöksen mukaan tulevassa kantapaperissa vaaditaan valtioita muuttamaan tai poistamaan lait, jotka kriminalisoivat seksityön ja olemaan laatimatta sellaisia myöskään tulevaisuudessa. Valtioiden on myös ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin syrjintää vastaan ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamiseksi sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamiseksi, ettei kenenkään tarvitsisi turvautua seksityöhön ainoana vaihtoehtona. Lisäksi on varmistettava, että jokaisella seksityöntekijällä on todellinen mahdollisuus halutessaan lopettaa seksityö välittömästi.

Edelleen tulevassa kantapaperissa tunnustetaan seksityöntekijöiden toimijuus ja oikeus itse määritellä omaa hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan koskevat ratkaisut. Amnesty ei ota kantaa siihen, pitäisikö seksityö muodollisesti tunnustaa työksi sen sääntelyä varten.

Vaikutukset Suomen tilanteeseen

Valtioilla on Amnestyn kannan mukaan oikeus rajoittaa seksityötä, mikäli rajoituksilla on hyväksyttävä tavoite, niistä on säädetty laissa, ne ovat tarpeellisia ja oikeassa suhteessa tavoitteeseensa nähden eivätkä ole syrjiviä.

Vaikka varsinainen kantapaperi valmistuu vasta myöhemmin, jo nyt on selvää, että Suomen lainsäädäntöä tulee tarkastella seksityöntekijöiden ihmisoikeuksien parantamiseksi.

Ulkomaalaislain mukaan pelkkä epäily seksin myynnistä riittää EU:n ulkopuolelta tulevan henkilön käännytykseen maasta. Tämän takia väkivaltaa kokenut seksityöntekijä ei ehkä käännytyksen pelossa uskalla tehdä ilmoitusta poliisille ja ihmiskaupan uhri saatetaan suojelun sijaan käännyttää maasta.

Seksin myynnin ja oston julkisella paikalla kieltävää järjestyslakia on myös syytä tarkastella.  Pykälän nojalla annetuista sakoista suurin osa on kohdistunut seksityöntekijöihin.

Seksityön dekriminalisaatio ei tarkoittaisi kaiken parituslainsäädännön poistamista. Kaikenlaiseen hyväksikäyttöön ja riistoon on edelleen puututtava ja se on kriminalisoitava. Parituslainsäädäntöä on kuitenkin muutettava esimerkiksi siltä osin, kun se vaikeuttaa seksityöntekijöiden yhteistyötä heidän turvallisuutensa takaamiseksi.

Teksti Niina Laajapuro. Kirjoittaja on Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja.

Linkkejä:

Amnestyn kansainvälisen sihteeristön julkilausuma päätöksestä

Hyväksytty päätöslauselma

Kysymyksiä ja vastauksia Amnestyn seksityökannasta

Seuraa meitä: