Tulevallakin viikolla Puolan korkeimman oikeuden puheenjohtaja ja tuomari Małgorzata Gersdorf matkaa töihin – kuten aina, vaikka viikosta on tulossa kaikkea muuta kuin normaali.
Perjantaina 10.8. Puolassa astui voimaan laki, joka helpottaa hänen syrjäyttämistään virastaan. Tämä saattaa tarkoittaa, että jonain päivänä avainlätkä ei enää toimikaan, hänen nimikylttinsä on poistettu toimistonsa ovensa ja hänen on siivottava työpöytänsä.
Mikäli näin käy, ilmentää se viimeisintä kappaletta kuukausia jatkuneessa taistelussa Puolan oikeusjärjestelmästä ja sen riippumattomuudesta – taistelussa, jossa tuomari Gersdrofista on tullut vastarinnan kasvot.
Gersdorf astui valokeilaan heinäkuussa, kun hän uhmasi Puolan hallituksen uutta lakia, joka laski korkeimman oikeuden tuomarien eläkeikää 70 vuodesta 65 vuoteen. Liki 30 korkeimman oikeuden tuomaria yritettiin pakottaa ennenaikaiselle eläkkeelle, mutta tuomari Gersdorf saapui kuitenkin töihin valtavan ihmismeren saattelemana. Ja on saapunut siitä lähtien joka päivä. Gersdorfin mukaan käynnissä on korkeimman oikeuden puhdistus, joka on naamioitu eläkereformiksi.
Euroopan unionin komissio selvittää parhaillaan ovatko muutokset rikkoneet EU-oikeutta, mutta vauhdittaakseen korkeimman oikeuden puhdistusta, hallitus hyväksyi taas uusia lakeja edistämään oikeusjärjestelmän kaappausta. Uudet asetukset, jotka esimerkiksi vähensivät uuden korkeimman oikeuden puheenjohtajan valintaan vaadittavien tuomarien määrää, tulivat voimaan viime perjantaina.
Tuomari Gersdorf on ollut jo vuodesta 2016 yksi hallituksen kohteista tämän ilmaistua huolensa Puolan oikeusvaltioperiaatteiden tulevaisuudesta. Hallitusmyönteinen media on hyökännyt toistuvasti häntä vastaan ja maaliskuussa 2017 päähallituspuolue Laki ja oikeus vaati perustuslakituomioistuinta selvittämään Gersdorfin nimityksen laillisuutta.
Lakimuutokset aseena koko oikeusjärjestelmää vastaan
Puolan korkeimman oikeuden itsenäisyyden rapistuminen on erityisen hälyttävää. Uusimman “reforminsa” myötä hallitus on ottamassa koko oikeusjärjestelmän karhunsyleilyynsä. Perustuslakituomioistuin, kansallinen tuomarineuvosto, aluetuomioistuimet ja yleiset tuomioistuimet ovat jo kaikki sen lonkeroissa.
Puolan korkeimmalla oikeudella on keskeinen rooli oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien suojelemisessa. Esimerkiksi huhtikuussa korkein oikeus esti Varsovan pormestarin päätöksen kieltää julkiset kokoontumiset ja samalla varmisti, että oikeusistuimilla on oikeus ja velvollisuus arvioida pormestarin päätösten laillisuutta. Heinäkuussa korkein oikeus hylkäsi erään yrittäjän valituksen päätöksestä, jossa hänet todettiin syylliseksi syrjintään hänen kieltäydyttyään painamasta materiaalia LHBTIQ-järjestölle.
Korkeimpaan oikeuteen kohdistetut lakimuutokset eivät ainoastaan pyri vaihtamaan yli kolmannesta nykyisistä tuomareista, vaan ne toimivat myös tehokkaana aseena koko oikeusjärjestelmää vastaan. Uudet lait ovat luomassa myös uuden kurinpitojaoston , jonka jäsenet valitaan päähallituspuolue Laki ja oikeuden hallitsemassa kansallisessa tuomarineuvostossa. Samalla senaatti valitsisi kurinpitomenettelyyn osallistuvia maallikkotuomareita.
Monet pelkäävät, että uusien kurinpitomenettelyjen myötä alkaa myös kurinpidollisten käsittelyjen vyöry niitä tuomareita vastaan, jotka eivät ole tuominneet hallituksen linjausten mukaisesti. Näillä näkymin jaosto aloittaisi toimintansa vielä loppuvuoden aikana.
“Meidän tulee pysyä yhtenäisinä demokratiamme ja itsenäisen oikeuslaitoksen puolustamiseksi”
Tuomari Gersdorf jakaa huolen. Hän epäilee, että neuvoston aloittamista seuraa kurinpidollisten tapausten aalto ja useita erottamisia. Mutta nyt ei ole aika velloa pelossa. “Meidän tulee pysyä yhtenäisinä demokratiamme ja itsenäisen oikeuslaitoksen puolustamiseksi”, hän sanoo.
Elokuun 2. päivänä Puolan korkein oikeus kääntyi Euroopan unionin tuomioistuimen puoleen vaatien selvitystä aiemman eläkeiän laillisuudesta ja yhteensopivuudesta EU-oikeuden kanssa.
Tällä tapauksella on ennakkotapaus: vuonna 2012 Euroopan unionin tuomioistuin määräsi, että vastaavanlainen laki Unkarissa, jossa pyrittiin laskemaan tuomarien eläkeikää 62 vuoteen, oli syrjivä. Unkari muuttikin lakiaan: sen on tarkoitus laskea eläkeikää kymmenen vuoden siirtymäjakson aikana 65 vuoteen.
Mutta vaikka tuomari Gersdorf menettäisi työpaikkansa, hän tuskin poistuu enää julkisuuden valokeilasta. Hänen kannatuksensa Puolassa on vahva ja Varsovassa on pidetty suuria mielenosoituksia oikeuslaitoksen riippumattomuuden puolesta. Badań Rynkowych i Społecznych -instituutin viimeisimmän mielipidemittauksen mukaan Gersdorf on Puolan neljänneksi luotetuin henkilö. Viime viikolla merkittävimmät oikeustieteen professorit ympäri maailman asettuivat Gersdorfin tueksi avoimessa kirjeessään, jonka mukaan “professori Małgorzata Gersdorf on ainoa oikeutettu henkilö Puolan korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi”.
Nykyisen hallituksen pyrkiessä vetämään mattoa oikeusjärjestelmän riippumattomuuden alta, ovat kansalaiset kuitenkin asettumassa sen tueksi. He ovat löytäneet äänitorvensa Małgorzata Gersdorfista, joka ei suostu vaikenemaan poliittisten pyrkimysten edessä.
Kirjoittaja Barbora Cernusakova on Amnestyn tutkija.