Euroopan unioni ei tee riittävästi romanien syrjinnän lopettamiseksi jäsenmaissaan. Kansainvälistä romanipäivää vietetään 8.4.
Euroopan unionin jäsenmaissa asuu noin kuusi miljoonaa romania. He sijoittuvat roimasti alle kansallisen keskiarvon melkein kaikilla kehityksen mittareilla mitattuna: kahdeksan kymmenestä elää köyhyydessä, ja vain yksi seitsemästä romaninuoresta on päättänyt toisen asteen koulutuksen.
Romanien pakkohäädöt ovat edelleen pikemminkin sääntö kuin poikkeus esimerkiksi Romaniassa, Italiassa ja Ranskassa. Koulutuksessa romaneja syrjitään Tšekissä, Kreikassa ja Slovakiassa.
EU:n tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka eivät puutu romanien syrjintään ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan. Syrjinnän salliminen on vastoin EU:n lainsäädäntöä ja sen perustana olevia vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteita, Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro sanoo.
Romaneja vastaan tehtiin yli 120 vakavaa väkivaltaista hyökkäystä Unkarissa, Tšekissä, Slovakiassa ja Bulgariassa tammikuun 2008 ja heinäkuun 2012 välisenä aikana. Näiden joukossa oli ampumatapauksia, puukotuksia ja tuhopolttoja. Viranomaiset ja poliisi eivät monissa tapauksissa tehokkaasti ehkäisseet ja tutkineet iskuja.
EU:ssa on ollut voimassa vuodesta 2000 ns. rasismidirektiivi, joka kieltää etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän työpaikoilla, koulutuksessa, terveydenhuollossa sekä palveluiden ja asuntojen tarjonnassa. Syrjintä kielletään myös vuoden 2009 EU:n perusoikeuskirjassa, jossa myös painotetaan kansalaisten oikeuksia koulutukseen, sosiaali- ja asumistukiin sekä työhön.
Euroopan komissiolla on valta toimia jäsenvaltiota vastaan, mikäli tämä ei kunnioita EU-lainsäädäntöä tai perusoikeuskirjaa. Käytännössä komissio ei kuitenkaan ole puuttunut romaneja syrjivään lainsäädäntöön tai käytäntöihin jäsenvaltioissa.
Komissio toimii kyllä esimerkiksi liikenteeseen ja verotukseen liittyvissä teknisissä asioissa, mutta se ei tartu miljoonille ihmisille elintärkeisiin ongelmiin kuten pakkohäätöihin, syrjintään ja viharikoksiin. Rauhannobelisti EU:n tulisi käyttää välittömästi vaikutusvaltaansa ja lopettaa monissa jäsenmaissa rehottavat syrjivät käytännöt, Laajapuro toteaa.