Lakien perustuslainmukaisuutta valvova Ranskan perustuslakineuvosto hyväksyi lähes kokonaisuudessaan uuden tiedustelulain, joka antaa maan viranomaisille laajat valtuudet valvoa kaikkea yksityisviestintää. Lain astuminen voimaan on nyt vain päivistä kiinni.
Pariisin terrori-iskun jälkimainingeissa Ranskan hallitus kiirehti tiedustelulain viemistä parlamentille. Samalla hallitus on kokonaan sivuuttanut järjestöjen, tuomareiden, teknologiayritysten, ammattiliittojen, juristien, parlamentin jäsenten ja kansainvälisten ihmisoikeuselimien kritiikin.
”Laki on kova isku ihmisoikeuksille. Se antaa viranomaisille täysin suhteettomat oikeudet valvomiseen. Suuri osa ranskalaisista saattaa pian huomata olevansa tarkkailun kohteena epämääräisin perustein ja ilman oikeuden määräystä”, kommentoi Amnestyn Euroopan ja Keski-Aasian johtaja Gauri van Gulik.
Suuri osa ranskalaisista saattaa pian huomata olevansa tarkkailun kohteena epämääräisin perustein ja ilman oikeuden määräystä.
”Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian tiedusteluviranomaisten harjoittama massavalvonta on tuomittu kansainvälisesti, ja silti Ranskan viranomaiset haluavat matkia yhdysvaltalais- ja brittikollegoitaan sallimalla kansalaisten viestinnän mielivaltaisen vakoilun.”
Päätös lain hyväksymisestä tuli vain muutama päivä sen jälkeen, kun YK:n ihmisoikeuskomitea kritisoi lakia siitä, että se antaa Ranskan hallitukselle ”kohtuuttoman laajat valvontavaltuudet”. Toisin kuin YK:n ihmisoikeuskomitea, perustuslakineuvosto ei nähnyt ongelmaa siinä, että pääministeri, ei tuomari, voi valtuuttaa valvontatoimet. Perustuslakineuvosto ei myöskään puuttunut lakiin sisältyvään epämääräiseen listaukseen perusteista, joilla valvontatoimet sallitaan.
Lain keskeiset ongelmat ovat:
- Pääministeri voi valtuuttaa laajamittaiset valvontatoimet ilman tarkkaa tavoitetta epämääräisillä perusteilla kuten ”merkittävien ulkopoliittisten intressien” tai ”maan taloudellisten, teollisten ja tieteellisten intressien” nojalla sekä ”kollektiivisen väkivallan” ehkäisemiseksi.
- Lailla voidaan velvoittaa teleyhtiöitä ottamaan käyttöön valvontalaitteita (mustat laatikot), jotka keräävät ja analysoivat miljoonien internetkäyttäjien henkilökohtaista dataa.
- Mikään riippumaton elin ei valvo valvontatoimia. Valvonta ei edellytä tuomioistuinmääräystä, ja lailla perustettavan uuden tiedustelukomiteankaan näkemykset eivät sido pääministeriä.
- Yksittäisten ihmisten on hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta selvittää, ovatko he laittoman vakoilun kohteena. Tietovuotajien mahdollisuudet paljastaa valvontakeinojen väärinkäyttöä kaventuvat.
Törkeä loukkaus sananvapautta kohtaan
Varoitimme lain luonnosteluvaiheessa, että käytännössä tämä olisi tarkoittanut kaikkea maailman verkkoliikennettä.
Perustuslakineuvosto hylkäsi yhden lain kohtuuttomimmista kohdista, joka olisi mahdollistanut ulkomailla lähetettyjen tai vastaanotettujen viestien sieppaamisen. Varoitimme lain luonnosteluvaiheessa, että käytännössä tämä olisi tarkoittanut kaikkea maailman verkkoliikennettä. Perustuslakineuvosto hylkäsi myös kohdan, jossa tiedusteluviranomaisten olisi mahdollista käynnistää massavalvontatoimia ilman mitään valtuutusta edes pääministeriltä, jos ”uhka olisi äkillinen”.
”Tämä laki loukkaa törkeästi ihmisten oikeutta yksityisyyteen ja sananvapauteen. Kuka tahansa, joka tutkii Ranskan hallituksen tai ranskalaisten yritysten toimia tai edes järjestää mielenilmauksen, voitaisiin määrätä äärimmäisten valvontatoimien kohteeksi. Massavalvontavälineet, kuten teleyhtiöiden mustat laatikot, asettavat koko kansan verkkoliikenteen Ranskan viranomaisten ulottuville.”, kommentoi Amnestyn Ranskan osaston toiminnanjohtaja Geneviève Garrigos.