Poliisilla ja muilla viranomaisilla on velvollisuus turvata ja edistää kokoontumisvapauden toteutumista. Suomessa suurin osa mielenosoituksista sujuu hyvin ja poliisi turvaa niitä asianmukaisesti. Amnestyn Suomen osaston tuore raportti kuitenkin osoittaa, että poliisin toiminnassa on myös epäkohtia, kuten alueellista epäjohdonmukaisuutta, puutteellisia perusteita toimenpiteille, mielenosoitusten riittämätöntä turvaamista sekä tarpeetonta voimankäyttöä.
Mielenosoitusoikeus on ihmisoikeus ja olennainen osa demokraattista oikeusvaltiota. Vuosi 2023 näytti, että ihmiset käyttävät aktiivisesti oikeuttaan osoittaa mieltä ilmaistakseen näkemyksiään ja vaatiakseen yhteiskunnallista muutosta. Tänään julkaistussa raportissaan Amnesty arvioi kokoontumisvapauden tilaa Suomessa sekä poliisin ja muiden viranomaisten toimintaa mielenosoituksissa ihmisoikeusnormien ja kansallisen lainsäädännön valossa.
Mielenosoitusten tarkkailu on yksi tärkeimmistä keinoista arvioida kokoontumisvapauden tilaa. Amnesty tarkkaili viime vuonna 31 mielenosoitusta, seitsemällä eri paikkakunnalla. Koulutetut puolueettomat ja riippumattomat vapaaehtoiset tarkkailivat mielenosoittajien, mahdollisten vastamielenosoittajien ja poliisin toimintaa. Amnesty keräsi tietoa myös haastattelemalla aktivisteja sekä käymällä keskusteluja poliisin ja poliisihallituksen kanssa.
Suomessa suurin osa mielenosoituksista sujuu hyvin. Kaikki Amnestyn tarkkailemat mielenosoitukset olivat rauhanomaisia ja poliisi turvasi valtaosaa niistä asianmukaisesti. Poliisin ja muiden viranomaisten toiminnassa oli myös epäkohtia muun muassa mielenosoitusten turvaamisen ja mielenosoituspaikkojen suhteen. Poliisi myös käytti ajoittain suhteettomia voimakeinoja kiinniotoissa ja mielenosoitusten hajottamisessa, eikä aina antanut oikeudellisia perusteita toimilleen tai antoi puutteellisia perusteita. Suomessa on myös havaittavissa merkkejä kokoontumisvapauden tukahduttamisesta.
“On hienoa, että ihmiset osallistuivat aktiivisesti mielenosoituksiin. Se on keskeinen osa demokratiaa. Haluamme työllämme varmistaa, että mielenosoittaminen on turvallista Suomessa myös tulevaisuudessa ja kokoontumisvapauteen liittyvät oikeudet tunnetaan yhä paremmin”, sanoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen.
Riittämätön turvaaminen aiheuttaa vaaratilanteita ja poliisin voimankäyttö on ajoittain suhteetonta
Useissa Amnestyn tarkkailemissa mielenosoituksissa poliisi ei täyttänyt turvaamis- ja edistämisvelvollisuuttaan. Puutteita oli erityisesti liikenteenohjauksessa sekä sivullisten väkivaltaiseen tai uhkaavaan toimintaan puuttumisessa, mistä aiheutui useita vaaratilanteita.
Esimerkiksi toukokuussa Elokapinan mielenosoituksessa UPM:n sellutehtaalla Kouvolassa poliisi ei suojannut mielenosoittajia sivullisten väkivallalta, kuten esineiden heittelyltä ja yliajoyrityksiltä, vaikka aktivistit pyysivät toistuvasti poliisilta apua mielenosoituksen turvaamiseen. Useampi auto ajoi uhkaavasti mielenosoittajia päin mielenosoituksen aikana.
Useissa mielenosoituksissa poliisit ovat myös käyttäneet tarpeettoman kovia voimakeinoja erityisesti kiinniottojen ja mielenosoitusten hajottamisen yhteydessä. Poliisi on esimerkiksi töninyt ja raahannut mielenosoittajia.
Itsenäisyyspäivän Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa poliisi ratsasti hevosilla ihmisiä päin, löi, töni ja työnsi ihmisiä voimallisesti. Poliisi myös raahasi ihmisiä maata pitkin, sitoi rauhanomaisten mielenosoittajien käsiä nippusiteillä sekä piteli mielenosoittajia maata vasten kiinniottojen yhteydessä.
Myös marraskuussa Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston opiskelijoiden järjestämässä mielenosoituksessa poliisi käytti tarpeettoman kovia otteita mielenosoituksen purkamiseen. Poliisi muun muassa raahasi useita mielenosoittajia kymmeniä metrejä maata pitkin ja käytti voimakasta käsilukko-otetta mielenosoittajaan.
“Poliisin tulisi turvata mielenosoittajia vaaratilanteilta ja puuttua sivullisten väkivaltaan sekä välttää itse tarpeetonta voimankäyttöä. Näin mielenosoittaminen pysyy turvallisena Suomessa myös tulevaisuudessa”, Anu Tuukkanen painottaa.
Alueellinen epäjohdonmukaisuus vaarantaa yhdenvertaisuuden toteutumisen
Poliisin ja muiden viranomaisten käytännöt mielenosoituksiin liittyen vaihtelivat huomattavasti paikkakunnittain. Amnesty on kiinnittänyt tähän huomiota myös aiemmin. Alueellinen epäjohdonmukaisuus vaarantaa yhdenvertaisuuden, sillä se asettaa mielenosoitusten järjestäjät keskenään eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnan mukaan. Epäjohdonmukaisuutta oli erityisesti liikenteenohjauksen sekä kaupungin myöntämien lupien kohdalla.
Alueelliset epäjohdonmukaisuudet näkyivät selkeästi maaliskuussa järjestetyssä Luontomarssissa, joka järjestettiin samanaikaisesti 18 paikkakunnalla. Poliisin sekä kaupunki- ja kuntatason viranomaisten toiminta liikenteenohjauksen ja lupien suhteen vaihteli huomattavasti paikkakunnittain. Esimerkiksi Kuopiossa ja Vaasassa järjestäjillä oli vaikeuksia saada poliisi ohjaamaan liikennettä mielenosoituksen ajaksi. Kuopiossa, Rovaniemellä ja Joensuussa marssien ei annettu kulkea ajoradalla, kun taas muissa kaupungeissa se sallittiin. Joissain kaupungeissa poliisi vaati järjestäjiä asettamaan liikenteenohjaajia.
“Poliisilla on turvaamis- ja edistämisvelvollisuus mielenosoituksissa. Liikenteenohjaus on usein olennainen osa mielenosoitusten turvaamista. Poliisin turvaamis- ja edistämisvelvollisuus toteutuu usein parhaiten siten, että poliisi vastaa liikenteenohjauksesta”, Tuukkanen kertoo.
Poliisin antamat oikeudelliset perusteet toimilleen ajoittain epäselviä
Poliisit eivät aina riittävästi perustelleet toimenpiteitään tai he olivat antaneet puutteellisia tai virheellisiä perusteita. Poliisi on rajoittanut joissain mielenosoituksissa myös Amnestyn tarkkailijoiden toimintaa ilman riittäviä perusteita.
Poliisi esimerkiksi kielsi kuvaamisen useassa mielenosoituksessa epäselvin perustein tai ei perustellut kuvauskieltoja lainkaan mielenosoituksen aikana. Myös jälkikäteen annetut perustelut ovat olleet epäselviä. Esimerkiksi tammi- ja helmikuussa Aalistunturilla poliisi kielsi kuvaamisen mielenosoituksen purkamisen yhteydessä, eikä edes kysyttäessä ilmoittanut kuvauskiellon perustetta. Jälkikäteen antamissaan perusteissa poliisi viittasi virheellisesti lainkohtiin, joilla ei voida rajoittaa kuvaamista. Kuvaamisen kieltäminen mielenosoituksessa ilman perusteltua syytä loukkaa sananvapautta.
Useissa mielenosoituksissa mielenosoituspaikkoja on rajoitettu ja siirretty epäselvin perustein. Esimerkiksi Eduskuntatalon portailla tai sen edustalla järjestetyissä mielenosoituksissa on pyritty epäjohdonmukaisesti rajoittamaan oikeutta osoittaa mieltä.
Myöskään kiinniottojen perusteet eivät ole aina olleet selvillä kiinniotetuille tai ne ovat olleet epäselviä. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja –mielenosoituksessa ja elokuussa Elokapinan tiesulussa Jyväskylän rallikisojen yhteydessä poliisi otti mielenosoittajia kiinni epäselvin perustein.
“Rauhanomaisten mielenosoittajien kiinniotot ilman selvää perustetta ovat mielivaltaisia. Poliisin tulisi varmistaa, että poistumiskäsky on annettu riittävän selkeästi ja antaa riittävästi aikaa paikalta poistumiseen. On hyvä käytäntö vielä kiinniottotilanteessa antaa mielenosoittajalle mahdollisuus poistua”, Tuukkanen toteaa.
Merkkejä kokoontumisvapauden tukahduttamisesta Suomessa
Amnesty on myös havainnut kehityksiä, jotka kielivät kokoontumisvapauden tukahduttamisesta Suomessa. Esimerkiksi rahoituksen vaikeuttaminen, aktivisteihin kohdistuva negatiivinen julkinen keskustelu ja virheellisen tiedon levittäminen vaikuttavat kokoontumisvapauden toteutumiseen.
Syyttäjä on esimerkiksi nostanut syytteen rahankeräysrikoksesta Elonvaalijat-yhdistystä vastaan, joka järjesti Elokapina-liikkeen hyväksi kaksi pienkeräystä. Helsingin poliisi taas yritti estää pienkeräyksen aktivistien oikeudenkäyntikulujen kattamiseksi.
Kokoontumisvapaudesta käytävä julkinen keskustelu kielii siitä, että monet eivät ymmärrä mielenosoittamisen olevan kaikille kuuluva perus- ja ihmisoikeus, tai että mielenosoitukset saavat aiheuttaa häiriötä. Erityisesti päättäjien ja valta-asemassa olevien tulisi tuntea kokoontumisvapaus paremmin.
Myös poliisilla on keskeinen rooli mielenosoituksiin kytkeytyvän narratiivin rakentamisessa. On haitallista, jos poliisit käyttävät harhaanjohtavaa kieltä kentällä tai viestinnässään. Poliisin viestinnässä on esimerkiksi joskus liioiteltu mielenosoitusten aiheuttamaa häiriötä tai turvallisuusuhkaa. Tätä on voitu tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa käyttää mielenosoittajien leimaamiseen, vaikka poliisi olisi myöhemmin korjannut lausuntoaan.
“Mielenosoituksista levitetty virheellinen tieto sekä aktivisteja mustamaalaava narratiivi tukee mielenosoitusten tukahduttamista. Erityisesti poliisien ja valta-asemassa olevien tulisi varmistaa mielenosoituksista jaetun tiedon oikeellisuus”, Tuukkanen korostaa.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!