Pakottava kontrolli on äärimmäistä henkistä väkivaltaa, joka ilmenee monin eri tavoin. Vaikka seuraukset uhrille ovat vakavia ja kauaskantoisia, nykyinen lainsäädäntö ei tunnista pakottavan kontrollin prosessimaista ja pitkäkestoista luonnetta. Pakottava kontrolli tulee säätää rangaistavaksi omana rikosnimikkeenään.
Pakottava kontrolli on äärimmäistä henkistä väkivaltaa ja vallankäyttöä, jossa ihmisen toimintavapautta kontrolloidaan ja rajoitetaan. Pakottava kontrolli on pitkäkestoista ja se sisältää useita vapauden rajoittamisen muotoja. Sitä käyttävä henkilö pyrkii eristämään uhrin ja pukeutumista, käyttäytymistä tai rahankäyttöä voidaan kontrolloida. Uhri saattaa lisäksi olla jatkuvan uhkailun kohteena. Myös fyysisellä väkivallalla ja seksuaaliväkivallalla uhkaaminen voivat olla kontrollin keinoja. Pakottavaa kontrollia käyttävä henkilö yrittää saada toisen ihmisen täysin määräysvaltaansa.
Pakottavan kontrollin monet muodot
Pakottava kontrolli on yleinen parisuhdeväkivallan muoto, mutta se voi kohdistua puolison lisäksi myös muihin perheenjäseniin tai olla uskonyhteisössä tapahtuvaa hengellistä väkivaltaa. Pakottavaa kontrollia esiintyy myös pakkoavioliitoissa ja ihmiskaupassa. Sitä voi esiintyä myös erilaisissa hoivasuhteissa. Esimerkiksi vammaiset naiset ovat haavoittavien olosuhteiden takia erityisessä riskissä joutua pakottavan kontrollin kohteeksi. Mitä vakavammasta henkisestä väkivallasta on kyse, sitä enemmän se kasautuu naisille.
Perheenjäsenten, sukulaisten tai laajemman yhteisön harjoittama pakottava kontrolli on keskeinen osa niin kutsuttua kunniaan liittyvää väkivaltaa. Tällöin se saattaa alkaa jo uhrin lapsuudessa. Henkinen väkivalta on yleisin lapsiin kohdistuvan väkivallan muoto, jolla on lukuisia haitallisia ja kauaskantoisia vaikutuksia. Olosuhteet ja vähemmistöstatus vaikuttavat myös väkivallan riskiin. Esimerkiksi lapsen pitkäaikainen sairaus tai vamma lisää lapsen riskiä joutua kaltoinkohdelluksi.
Eri olosuhteissa ja väkivallan muodoissa ilmenevän pakottavan kontrollin yleisyysarvioita ei ole koottuna tai saatavilla.
Pakottavalla kontrollilla on vakavia seurauksia
Toistuvan henkisen lähisuhdeväkivallan tiedetään olevan vähintään yhtä haitallista kuin fyysisen. Seuraukset uhrin henkiselle, seksuaaliselle ja fyysiselle terveydelle ovat vakavat. Teot ovat omiaan aiheuttamaan uhrissa pelkoa ja voimakasta ahdistusta. Pakottavan kontrollin seurauksena päihteiden ongelmakäyttö ja riski yrittää itsemurhaa kasvavat. Ulospäin ainoa merkki pakottavasta kontrollista saattaa olla uhrin oireilu. Väkivalta tunnistetaan palveluissa harvoin oireilun syyksi, mikä estää uhrien avun saamista.
Yritys vapautua kontrollista voi altistaa vakavalle väkivallalle. Tutkimusten mukaan parisuhdesurmia on edeltänyt usein muun väkivallan ohella pakottava kontrolli, ja se ennustaa surmaa vahvemmin kuin edeltänyt fyysinen väkivalta.
Yksilön kokema pitkäkestoinen, toistuva henkinen väkivalta heijastuu myös työelämään. Lisääntyneet sairaspoissaolot tai työttömyys voivat olla seurausta pakottavasta kontrollista. Väkivallan varhainen tunnistaminen laskee yhteiskunnalle väkivallasta koituvia kustannuksia.
Kohti pakottavan kontrollin kriminalisointia
Henkinen väkivalta johtaa hyvin harvoin rangaistukseen. Suomessa henkinen väkivalta on yleistä, mutta mikään rikoslaki ei tällä hetkellä tunnista sen prosessinomaista, pitkäkestoista luonnetta. Tämä jättää uhrit ilman riittävää oikeudellista suojaa. Esimerkiksi Istanbulin sopimus velvoittaa jäsenvaltioita kriminalisoimaan henkisen väkivallan, mutta Suomi ei ole vielä toteuttanut tätä velvoitetta.
Pakottavan kontrollin kriminalisointi olisi merkittävä askel uhrien suojelussa. Se mahdollistaisi varhaisemman puuttumisen, ehkäisisi väkivallan eskaloitumista ja tunnistaisi henkisen väkivallan monimuotoisuuden. Kriminalisointi ei yksin riitä – tarvitaan myös koulutusta, moniammatillista yhteistyötä ja riittäviä resursseja uhrien tukemiseen.
Pakottava kontrolli tulee tehdä rangaistavaksi viipymättä. Lainsäädännössä tulee ottaa huomioon väkivallan prosessimaisuus ja pitkäkestoisuus, sekä nostaa uhrin ja tekijän läheinen suhde rangaistuksen koventamisperusteeksi. Lain valmistelussa on kuultava ja osallistettava mukaan ryhmiä, järjestöjä ja tutkijoita, jotka tuntevat pakottavan kontrollin ilmiönä. Lisäksi koulutuksen ensisijaisuutta niin yleis- kuin erityispalveluissa tulee korostaa, viranomaisten yhteistyötä vahvistaa sekä taata järjestöille riittävät resurssit ehkäisevälle työlle.
Lue lisää pakottavasta kontrollista ja suosituksemme sen kriminalisointiin.