Sisällissota puolisotilaallisten RSF-joukkojen ja Sudanin armeijan välillä alkoi huhtikuussa 2023.
Konfliktin aikana kymmeniä tuhansia ihmisiä on tapettu ja yli 12 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Kyseessä on maailman suurin humanitaarinen kriisi.
Molemmat konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin ja sotarikoksiin.
Miten sisällissota alkoi?
Sudania hallitsi pitkään itsevaltainen Omar al-Bashir, joka syrjäytettiin vuonna 2019 ja maahan perustettiin väliaikaishallinto. Vuonna 2021 maassa tapahtui sotilasvallankaappaus, jossa Sudanin armeija nousi valtaan RSF-joukkojen tuella. RSF-joukot olivat pääosin vastuussa Darfurin maakunnassa tapahtuneista vakavista ihmisoikeusloukkauksista 2000-luvun alussa.
Huhtikuussa 2023 Sudanin armeijan ja puolisotilaallisten RSF-joukkojen erimielisyydet repesivät sisällissodaksi. Julmat taistelut levisivät nopeasti pääkaupungista Khartumista muualle Sudaniin.
Mikä on Sudanin tilanne tällä hetkellä?
- Konflikti on kestänyt jo yli kaksi vuotta, ja siviilien kärsimys vain lisääntyy. YK:n mukaan yli 50 000 ihmistä on tapettu, mutta luku voi olla paljon suurempi.
- Naiset ja tytöt ovat joutuneet laajamittaisen ja järjestelmällisen seksuaaliväkivallan uhreiksi, eikä heillä ole ollut mahdollisuutta päästä terveydenhoitoon.
- Lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Lapsia uhkaavat muun muassa pakkoavioliitot, lapsisotilaaksi pakottaminen ja ihmiskauppa. Miljoonat lapset eivät ole päässeet kouluun.
- Ainakin 12 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa paetessaan väkivaltaisuuksia. Heistä yli 8 miljoonaa on maansisäisiä pakolaisia. Neljä miljoonaa ihmistä on joutunut hakemaan turvaa naapurimaista.
- Humanitaariset järjestöt varoittavat nälänhädästä. Arviolta 30 miljoonaa ihmistä eli kaksi kolmasosaa väestöstä tarvitsee humanitaarista apua. Puhtaan veden ja sanitaation puute on johtanut tautien, kuten koleran, leviämiseen.
Mitä Al-Faširin kaupungissa tapahtui?
RSF-joukot saartoivat Darfurin maakunnan suurinta puolentoista miljoonan asukkaan Al-Faširin kaupunkia toukokuusta 2024 lähtien. Lokakuun 2025 lopulla RSF-joukot ilmoittivat vallanneensa Al-Faširin ja Sudanin armeija vetäytyi kaupungista.
Sudanin sisällissodan yksi hirvittävimmistä siviileihin kohdistuneista väkivallanteoista tapahtui Al-Faširin valtaamisen jälkeen. Verkossa on levinnyt videoita, jotka osoittavat siviilien joutuneen joukkomurhien ja hyökkäysten kohteeksi. Yalen yliopiston tutkimuslaboratorion mukaan kaupungin ja sen ympäristön hiekka on niin veressä, että RSF-joukkojen hyökkäysten jäljet näkyvät satelliittikuvissa.
Arvioiden mukaan noin 260 000 siviiliä oli loukussa kaupungissa ennen hyökkäyksiä. Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjänvirasto on ilmaissut huolensa Al-Faširin tilanteesta.
Sotarikoksia ja asevientikiellon rikkomista
Amnesty on dokumentoinut, miten konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet lukuisiin ihmisoikeusloukkauksiin sekä humanitaarisen oikeuden loukkauksiin. Näitä ovat muun muassa umpimähkäiset ja tahalliset hyökkäykset siviilejä ja siviilikohteita vastaan sekä järjestelmälliset joukkoraiskaukset.
Amnesty on dokumentoinut laajalle levinnyttä seksuaaliväkivaltaa naisia ja tyttöjä kohtaan. Keväällä 2025 julkaistussa raportissamme esitimme todisteita siitä, miten RSF-joukot ja sen liittolaiset ovat syyllistyneet joukkoraiskauksiin ja pakottaneet naisia ja tyttöjä seksiorjuuteen. Konfliktin osapuolten järjestelmällisesti käyttämä seksuaaliväkivalta on sotarikos ja mahdollisesti rikos ihmisyyttä vastaan.
Amnestyn tutkijat ovat myös dokumentoineet, miten ulkomaisia aseita on viety Sudaniin. Tämä on edistänyt konfliktin jatkumista. Vaikka YK on asettanut Darfurin alueelle asevientikiellon, aseita on viety Kiinasta, Venäjältä, Serbiasta, Turkista, Yhdistyneistä arabiemiirikunnista ja Jemenistä.
Ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet on saatava vastuuseen
Väkivallan lopettamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet joutuvat vastuuseen teoistaan. Jos epäinhimillisistä teoista selviää ilman rangaistusta, mikään ei estä tekojen jatkamista ja väkivallan eskaloitumista.
Amnesty työskentelee yhteistyössä sudanilaisten kansalaisjärjestöjen ja aktivistien kanssa sekä Sudanissa että sen ulkopuolella, jotta tekijät saatetaan vastuuseen teoistaan.
Uhrien ja selviytyneiden on saatava oikeutta. Siviilejä on suojeltava käynnissä olevan konfliktin aikana.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!