Myanmarin turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet laittomaan tappamiseen, raiskauksiin ja kokonaisten kylien tuhoamiseen rohingya-vähemmistöön kohdistuneessa laajamittaisessa operaatiossa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin raportin mukaan turvallisuusjoukot ovat saattaneet syyllistyä rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Myanmarin armeijan ylimitoitettu turvallisuusoperaatio on jatkunut Rakhinen osavaltiossa kaksi kuukautta. Sen aikana on poltettu satoja koteja, tapettu ihmisiä sattumanvaraisesti ja kymmeniä on pidätetty mielivaltaisesti.
“Myanmarin armeija on kohdistanut rohingya-siviilejä vastaan säälimätöntä ja järjestelmällistä väkivaltaa. Kokonaisia perheitä ja kyliä vastaan on hyökätty kollektiivisena rangaistuksena”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo.
Amnestyn tutkijat haastattelivat rohingyoja Myanmarissa ja Bangladeshissa sekä analysoivat satelliittikuvia, valokuvia ja videoita.
”Armeijan järjestelmälliset ja laajamittaiset toimet siviiliväestöä vastaan voivat olla rikoksia ihmisyyttä vastaan. Armeija on suoraan vastuussa näistä ihmisoikeusloukkauksista, mutta myös Aung San Suu Kyi on epäonnistunut täyttämään poliittisen ja moraalisen vastuunsa näiden tekojen estämiseksi ja tuomitsemiseksi”, Mehtonen sanoo.
Poltettuja koteja, raiskauksia ja umpimähkäistä tappamista
Myanmarin turvallisuusjoukot aloittivat laajamittaisen turvallisuusoperaation Rakhinen osavaltiossa, kun rajapoliisin asemaa vastaan oli hyökätty 9. lokakuuta. Iskusta syytettiin rohingya-vähemmistöön kuuluvia asemiehiä. Hyökkäyksessä kuoli yhdeksän poliisia.
Armeijan toimet näyttävät Amnestyn tutkimuksen valossa täysin ylimitoitetuilta. Useat silminnäkijät kuvailivat, miten sotilaat olivat ampuneet ja tappaneet kylissä sattumanvaraisesti naisia, miehiä ja lapsia. Ainakin yhdessä tapauksessa sotilaat olivat pakottaneet ihmiset ulos kodeistaan ja ampuneet heidät. 12. marraskuuta kaksi armeijan helikopteria oli tulittanut yhden kylän asukkaita sattumanvaraisesti asemiesten kanssa tapahtuneen välikohtauksen jälkeen. Amnesty ei ole kyennyt vahvistamaan, kuinka moni sai surmansa näissä tilanteissa.
Myanmarilaiset sotilaat ovat raiskanneet ja käyttäneet muuta seksuaalista väkivaltaa naisia ja tyttöjä vastaan operaatioidensa aikana. Esimerkiksi Bangladeshiin paennut 32-vuotias Fatimah kertoi, miten kylään tulleet sotilaat olivat raahanneet hänet riisipellolle. Siellä kolme sotilasta oli raiskannut hänet.
”En muista, mitä sen jälkeen tapahtui, sillä menetin tajuntani. Heräsin varhain seuraavana aamuna. En pystynyt nousemaan, joten ryömin riisipellon halki”, hän kertoi Amnestylle.
Armeija ja rajapoliisi ovat pidättäneet satoja ihmisiä, joista suurin osa on rohingya-miehiä. Myanmarin valtiollisen median mukaan ainakin kuusi ihmistä on kuollut pidätettyinä. Se herättää huolen mahdollisesta kidutuksesta pidätyksen aikana.
Amnestyn tietojen mukaan armeija on polttanut ainakin 1 200 kotia ja rakennusta. Joissakin tapauksissa kokonaisia kyliä on poltettu. Tuho on erityisen suurta kylissä, joissa armeija on tiettävästi ottanut yhteen asemiesten kanssa.
Avun vieminen estetty – kymmenettuhannet humanitaarisen kriisin partaalla
Myanmarin viranomaiset ovat estäneet lähes kokonaan avun viemisen Rakhinen osavaltion pohjoisosiin. Kymmenettuhannet ihmiset elävät siksi humanitaarisen kriisin partaalla. Jo ennen turvallisuusoperaatiota alueella oli vakavaa aliravitsemusta ja 150 000 ihmistä oli riippuvaisia ruoka-avusta. Ainakin 30 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan viime kuukausina, eikä avustusjärjestöjä ole päästetty auttamaan heitä.
Myanmar on kiistänyt, että sen joukot olisivat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin operaation aikana. On kysymysmerkki, missä määrin Myanmarin siviilihallitusta käytännössä johtava Aung San Suu Kyi pystyy vaikuttamaan erittäin vaikutusvaltaisen armeijan operaatioon. Hän on joka tapauksessa epäonnistunut tuomitsemaan julmuudet. Aung San Suu Kyi näyttää olevan joko haluton tai kyvytön puhumaan rohingya-vähemmistöön kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia vastaan.
Ainakin 27 000 rohingyaa on paennut rajan yli Bangladeshiin. Tämän seurauksena Bangladesh on tiukentanut rajavalvontaansa entisestään. Bangladeshin tiedetään pidättäneen ja käännyttäneen tuhansia ihmisiä. Se loukkaa näin kansainvälistä oikeutta, joka kieltää ihmisten pakkopalautukset maihin tai paikkoihin, joissa he ovat vaarassa joutua vakavien ihmisoikeusloukkausten uhreiksi.
Amnesty vaatii myös Bangaladeshia avaamaan rajansa turvapaikkaa hakeville ihmisille sekä takaamaan avustusten pääsyn kymmenilletuhansille Myanmarista paenneille.