Suurvallat, yritykset ja demokratiaa heikentävät liikkeet murentavat kansainvälistä oikeutta tavalla, joka uhkaa tavallisten ihmisten turvallisuutta ja toimeentuloa, Amnesty varoittaa tuoreessa vuosiraportissaan. Samaan aikaan yhä useampi nousee vastarintaan.
Amnestyn vuosiraportti analysoi 144 maan ihmisoikeustilannetta. Se piirtää maailmasta synkän mutta toimintaan kannustavan kuvan: ihmiskunta on hyökkäyksen kohteena, ja suunnan muuttaminen edellyttää poliitikkojen, kansainvälisten organisaatioiden ja tavallisten ihmisten yhteistyötä.
“Edessä on aikamme haastavin hetki. Kansainväliset ihmisoikeusvastaiset liikkeet ja hallitukset, jotka pyrkivät pönkittämään valtaansa sodilla ja taloudellisella painostuksella, murentavat ihmisten turvallisuutta perustavanlaatuisella tavalla”, sanoo Amnesty Internationalin pääsihteeri Agnès Callamard.
Nyt asteittaisesta maailmanjärjestyksen näivettämisestä on siirrytty sen avoimeen horjuttamiseen. Maailman vaikutusvaltaisimmat toimijat pyrkivät maksimoimaan valtansa ja taloudelliset voittonsa ihmishenkien kustannuksella.
“Kaikki tämä on pedannut edellytyksiä esimerkiksi Lähi-idän kiihtyvälle konfliktille. Yhdysvaltojen ja Israelin laittomat hyökkäykset, joihin Iran on vastannut tuhoisilla vastaiskuilla, johtivat nopeasti sotaan siviilejä vastaan. Konfliktin vaikutukset uhkaavat miljoonien ihmisten elämää ja toimeentuloa”, Callamard sanoo.
Amnesty on jo vuosien ajan dokumentoinut ihmisoikeuksien rapautumista. Järjestön vuosiraportti ei enää ainoastaan varoita kansainvälisen järjestelmän romahduksesta, vaan dokumentoi sen tuhoisia seurauksia. Raportti haastaa valtioita puolustamaan ihmisoikeuksia ja vastustamaan uutta ihmisvihamielistä maailmanjärjestystä sekä sanoin että teoin.
“Ihmisvihamieliset toimijat ovat julistaneet 80 vuoden ajan rakennetun sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen kuolleeksi. Eivät siksi, että se olisi rikki, vaan koska se ei palvele heidän etujaan. Tilalle tarjotaan järjestelmää, joka halveksii yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Se kohtelee kansalaisyhteiskuntaa vihollisena ja toimii vailla moraalista kompassia”, Callamard sanoo.
”Vastauksemme ei saa olla luovuttaminen, vaan nykyisen järjestelmän korjaaminen.”
Kansainvälisen oikeuden rapautumista kiihdyttäneet merkkipaalut
Vuonna 2025 Israel jatkoi palestiinalaisiin kohdistuvaa kansanmurhaa Gazassa tulitaukosopimuksesta huolimatta, ylläpiti palestiinalaisia syrjivää apartheid-järjestelmäänsä ja kiihdytti laittomien siirtokuntien laajentamista.
Yhdysvallat syyllistyi yli 150 ihmisen laittomaan teloitukseen pommittamalla veneitä Karibialla ja Tyynellämerellä. Venäjä kiihdytti ilmaiskujaan Ukrainan keskeiseen siviili‑infrastruktuuriin, kuten sähkö- ja lämpövoimaloihin sekä vedenjakeluun. Myanmarissa sisällissodassa armeija tappoi siviilejä, myös lapsia, pudottamalla räjähteitä kyliin moottoroitujen varjoliitimien avulla.
Yhdistyneet arabiemiirikunnat lietsoivat Sudanin sisällissotaa aseistamalla puolisotilaallisia RSF-joukkoja, jotka puolestaan syyllistyivät Al-Faširin kaupungissa laajamittaisiin joukkomurhiin ja -raiskauksiin. Afganistanissa hallitseva Taliban-liike syvensi entisestään naisiin kohdistuvaa sortoa rajoittamalla heidän oikeuksiaan koulutukseen, työhön ja liikkumiseen.
Yhdysvallat, Israel ja Venäjä olivat etulinjassa heikentämässä kansainvälisiä järjestelmiä, joiden tarkoitus on saattaa valtaapitävät vastuuseen, erityisesti Kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC). Trumpin hallinto asetti pakotteita ICC:n ja YK:n henkilöstöä vastaan, ja Venäjän viranomaiset antoivat pidätysmääräyksiä tuomioistuimen virkahenkilöistä.
Useat valtiot irtautuivat tai ilmoittivat aikeistaan irtautua ICC:n toimintaa sääntelevästä Rooman perussäännöstä sekä rypäleaseet ja henkilömiinat kieltävistä sopimuksista – Suomi mukaan lukien. Henkilömiinojen salliminen astui Suomessa voimaan tammikuussa 2026. Amnesty näkee linjauksen vakavana riskinä siviilien turvallisuudelle.
Hyökkäykset kansalaisyhteiskuntaa vastaan kiihtyivät
Vuonna 2025 kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason liikkeiden toiminta vaikeutui kaikkialla maailmassa.
Nepalissa ja Tansaniassa viranomaiset ampuivat ihmisiä yhteiskunnallisia uudistuksia vaatineiden mielenosoitusten tukahduttamiseksi. Myös Afganistanin, Kiinan, Egyptin, Intian, Kenian, Yhdysvaltojen ja Venezuelan hallitukset vastasivat mielenosoituksiin väkivalloin ja pyrkivät kriminalisoimaan eriävät mielipiteet turvallisuus- ja terrorismilakien avulla. Isossa-Britanniassa viranomaiset kielsivät aktivistiryhmä Palestine Actionin toiminnan ja pidättivät yli 2 700 kieltoa vastustanutta ihmistä.
Mielenosoitusoikeus osoitti kaventumisen merkkejä myös Suomessa. Poliisi käytti suhteetonta voimaa vappuna Tampereella järjestetyssä mielenosoituksessa ampumalla paineilma-aseella mielenosoittajaa useita kertoja, osuen myös sivulliseen. Jyväskylän poliisi myönsi kohdistaneensa edellisenä vuonna televalvontaa ilmastoaktivisteihin useiden päivien ajan oikeuden luvalla, joka perustui virheelliseen tietoon. Lisäksi poliisi hylkäsi päästötöntä teknologiaa edistävän järjestön rahankeräysluvan sillä perusteella, että hallituksen jäsen oli saanut vuonna 2023 sakot osallistuttuaan toisen järjestön rauhanomaiseen mielenosoitukseen.
Haavoittuvien ryhmien asema heikkeni
Monissa maissa hallitukset leikkasivat sosiaaliturvaa tavalla, joka osui suhteettoman raskaasti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Suomessa Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttivat erityisen kipeästi pienituloisiin ja vähemmistöihin kuuluviin, kuten vammaisiin ihmisiin. Myös asunnottomuutta kokevien ihmisten määrä kasvoi. Syksyllä hallitus ilmoitti uusista toimeentulotuen ja sosiaalisen asuntotuotannon tuen leikkauksista asiantuntijoiden varoituksista huolimatta.
Orpon hallitus jatkoi Suomen ja Venäjän välisten rajanylityspaikkojen sulkua vedoten turvapaikanhakijoiden ”välineellistämiseen”. Vuoden 2026 loppuun saakka jatkettu poikkeuslaki antaa hallitukselle mahdollisuuden keskeyttää turvapaikanhaku ja rajavartijoille laajat valtuudet estää maahantulo, tarvittaessa voimakeinoin. Samalla hallitus edisti maahanmuuttolainsäädännön muutoksia, jotka heikensivät turvaa hakevien ihmisten oikeuksia muun muassa kiristämällä pysyvän oleskeluluvan ehtoja ja asettamalla syrjiviä kansalaisuusvaatimuksia.
Suomessa viime vuoden valopilkuksi voidaan katsoa elokuussa voimaan tullut saamelaiskäräjälain uudistus. Se parantaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja vahvistaa viranomaisten velvollisuutta neuvotella saamelaisten kanssa heidän oikeuksiinsa vaikuttavissa asioissa. Amnesty pitää lakiuudistusta merkittävänä edistysaskeleena saamelaisten oikeuksien toteutumisessa Suomessa.
Vastavoima kasvaa
Synkästä kehityksestä huolimatta miljoonat ihmiset nousivat vuonna 2025 vastustamaan epäoikeudenmukaisuutta, sotia ja autoritaarisia käytäntöjä eri puolilla maailmaa. Z-sukupolven johtamat mielenosoitukset levisivät yli kymmeneen maahan, ja satamatyöläiset eri puolilla Eurooppaa pyrkivät estämään asetoimituksia Israeliin. Filippiinit luovutti entisen presidentti Rodrigo Duterten ICC:n eteen vastaamaan syytteisiin rikoksista ihmisyyttä vastaan.
“Vuonna 2025 näimme vahvaa vastarintaa ja solidaarisuutta kaduilla ja kansainvälisillä areenoilla. Nyt on aika rakentaa liittoumia, jotka palauttavat ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteen globaalin järjestyksen ytimeen”, pääsihteeri Agnès Callamard sanoo.
“Tehkäämme vuodesta 2026 vuosi, jolloin osoitamme, ettei historia vain tapahdu meille – me kirjoitamme sen itse. Toiminnan aika on nyt.”
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!