Amnesty International Suomen osasto lausui puolustusministeriölle 18.5.2026 hallituksen esityksestä laiksi puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain muuttamisesta.
Amnesty ei vastusta asevientiä. Järjestön näkökulmasta asevientilakien keskeinen tarkoitus on varmistaa, että aseita ei päädy tahoille, jotka käyttävät niitä vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Jos tälle on olemassa merkittävä riski, viennistä tulisi aina pidättäytyä.
Tämä linjaus, eli niin sanottu varovaisuusperiaate, on myös keskeinen niin EU:n asevientiä koskevassa yhteisessä kannassa kuin Kansainvälisessä asekauppasopimuksessa, jonka edistämisessä ja hyväksymisessä Suomi oli ratkaisevassa asemassa.
Kun nyt ehdotettua muutosesitystä lukee varovaisuusnäkökulmasta, huomaa valitettavasti, että esityksestä löytyy useita porsaanreikiä. Esityksen perusteluista ilmenee selvästi, että nyt esitetyn yleistä vientilupaa koskevien muutosten (9 §) tarkoituksena on helpottaa ja kasvattaa vientiä ja purkaa esityksen laatineen ministeriön näkökulmasta turhaa byrokratiaa. Jo nykyisessä laissa on kuitenkin EU-maiden sisällä tapahtuvaa asekauppaa varten yksinkertaisemmat lupaprosessit (10–13 §) näihin maihin suuntautuvalle viennille.
Olettamus, että on valtioita, johon ei tarvita lupaprosessia, on varovaisuusperiaatteen näkökulmasta lähtökohtaisesti väärä, sillä kaikissa maissa aseita voidaan käyttää kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Tämä koskee myös EU:n jäsenmaita tai muita Suomen liittolaisia.
Toisaalta nyt esillä olevassa luonnoksessa esitetty uusi 15 §, joka sisältää tarkennuksia velvoitteeseen vietyjen tuotteiden loppukäyttäjien varmistamisesta, on tervetullut. Samalla on ongelmallista, että uudenkin pykälän mukaan tarkastuksia voidaan kuitenkin tehdä vain loppukäyttäjän luvalla.
Koska laki nyt avataan, ehdotamme samalla muita tarvittavia muutoksia.