Amnesty International Suomen osasto lausui 19.8.20206 työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle työaikalain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi (VN/16669/2026).
Luonnoksessa esitetään työsuojeluviranomaiselle mahdollisuutta määrätä laiminlyöntimaksu laiminlyönneistä työaika- ja vuosilomakirjanpitoa velvoitteiden noudattamisessa. Amnesty International Suomen osasto kannattaa esitysluonnoksen tavoitetta vahvistaa työaika- ja vuosilomakirjanpidon sekä työvuoroluetteloiden valvontaa. Ehdotettu laiminlyöntimaksu on Amnestyn mukaan tarpeellinen keino puuttua työnantajien laiminlyönteihin, jotka voivat peittää alleen alipalkkausta, liian pitkiä työaikoja, syrjintää ja vakavaa työperäistä hyväksikäyttöä.
On tärkeää, että seuraamukset kohdistuvat työnantajiin, jotka hyötyvät työntekijöiden haavoittuvasta asemasta. Nykyiset valvonta- ja rikosprosessit ovat usein hitaita ja tehottomia, minkä vuoksi hyväksikäyttöön liittyvät teot voivat jäädä rankaisematta. Hallinnollinen seuraamus voi parantaa valvonnan vaikuttavuutta ja kannustaa työnantajia noudattamaan lakia.
Laiminlyöntimaksu ei kuitenkaan yksinään riitä. Työntekijöillä tulee olla tehokkaampia ja matalan kynnyksen keinoja saada maksamatta jääneet palkkasaatavansa. Lisäksi tarvitaan muita hallinnollisia toimia, kuten lupien peruuttamista, tukien epäämistä ja julkisista hankinnoista sulkemista silloin, kun yritys syyllistyy vakavaan hyväksikäyttöön.
Amnesty arvioi, että ehdotettu enintään 15 000 euron suuruinen maksu voi olla liian alhainen, jos työnantaja saa lainvastaisesta toiminnasta merkittävää taloudellista hyötyä. Seuraamuksen tulisi olla suhteessa yrityksen kokoon, liikevaihtoon ja laiminlyönnistä saatuun hyötyyn, jotta se todella ehkäisisi hyväksikäyttöä.
Amnesty pitää kaksoisrangaistavuuden kiellon huomioimista tärkeänä, mutta korostaa, ettei hallinnollinen seuraamus saa korvata rikosprosessia vakavissa tapauksissa. Ihmiskauppaan, pakkotyöhön, kiskonnantapaiseen työsyrjintään tai muuhun vakavaan hyväksikäyttöön liittyvät tapaukset on ohjattava rikosoikeudelliseen käsittelyyn.
Lisäksi Amnesty katsoo, että työsuojeluviranomaisen resursointi on varmistettava. Ehdotettu 200 000 euron resurssilisäys voi olla riittämätön, jos tavoitteena on käsitellä laiminlyöntimaksuja nopeasti, tehdä riskiperusteista valvontaa ja tunnistaa vakavia hyväksikäyttötapauksia.
Jatkovalmistelussa esityksen vaikutuksia tulisi arvioida tarkemmin perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden, kausityöntekijöiden, lähetettyjen työntekijöiden, paperittomien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien osalta. Amnesty pitää uudistusta tärkeänä ensimmäisenä askeleena, mutta katsoo, että työelämän hyväksikäytön torjunta edellyttää laajempaa kokonaisuutta, monikielistä viestintää ja turvallisia ilmoituskanavia työntekijöille.