Turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten väkivaltainen kohtelu ja pakottaminen takaisin lähtömaahan ilman oikeutta turvapaikanhakuun ovat kansainvälisen oikeuden räikeitä loukkauksia, sanoo Amnesty International tuoreessa raportissaan.
Latvian viranomaiset ovat ottaneet turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia mielivaltaisesti säilöön Valko-Venäjän vastaisella rajalla. Amnestyn tuore Latvia: Return home or never leave the woods -raportti paljastaa, että turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia – jopa lapsia – on säilöönotettu mielivaltaisesti salassa pidetyille leireille keskelle metsää ja pakotettu väkivaltaisesti palaamaan lähtömaihin.
Valko-Venäjän kautta Latviaan pyrkineet ihmiset ovat pääosin Irakista ja Afganistanista. Monia on pahoinpidelty esimerkiksi hakkaamalla ja etälamauttimilla. Ne harvat, jotka ovat päässeet rajalta eteenpäin, ovat joutuneet säilöönottokeskuksiin, eivätkä ole päässeet turvapaikkaprosessiin tai saaneet oikeudellista avustajaa.
Julma limbo rajalla
Rajavartijat ja tunnuksettomat iskujoukot ovat pakottaneet ihmisiä palaamaan rajan yli Valko-Venäjälle, jonka jälkeen Valko-Venäjän viranomaiset ovat pakottaneet heidät takaisin Latvian puolelle. Amnestyn haastattelema irakilainen Zaki kertoo, että hän oli jumissa rajalla yli kolme kuukautta ja hänet pakotettiin rajan yli 150 kertaa – pahimmillaan kahdeksan kertaa päivässä.
“Meidät pakotettiin olemaan alasti. Joskus he hakkasivat meitä, kun olimme alastomia ja sen jälkeen pakottivat meidät takaisin Valko-Venäjälle. Joskus meidän piti ylittää jäätävän kylmä joki. He sanoivat ampuvansa meidät, jos emme mene”, kertoo niin ikään irakilainen Hassan, joka oli rajalla viisi kuukautta.
Viranomaiset ovat takavarikoineet turvaa hakevien ihmisten puhelimia ja estäneet yhteydenpidon ulkomaailmaan. Turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten olinpaikkojen salaamista ja yhteydenpidon tarkoituksellista estämistä voidaan pitää mielivaltaisena säilöönottona ja jopa tahdonvastaisena katoamisena.
Ihmisoikeusloukkauksia hätätilan varjolla
Latvia julisti valtiollisen hätätilan elokuussa 2021, kun Valko-Venäjältä alkoi saapua enemmän turvaa hakevia ihmisiä kohti Latvian rajaa. Hätätilan varjolla viranomaiset lopettivat turvapaikkahakemusten vastaanottamisen rajalla. Viranomaiset estivät ihmisten pääsyn rajan yli ja palauttivat ihmisiä summittaisesti takaisin lähtömaihin, vastoin ehdotonta palautuskieltoa. Latvia on edelleen jatkanut hätätilaa, vaikka rajalle tulijoiden määrä on laskenut.
Osaa turvapaikanhakijoista ja siirtolaisista on pakotettu allekirjoittamaan asiakirjoja, joissa he sanovat poistuvansa maasta vapaaehtoisesti.
“Latvian viranomaiset ovat antaneet siirtolaisille ja turvapaikanhakijoille äärimmäisen uhkavaatimuksen: palaa vapaaehtoisesti lähtömaahasi tai jää jumiin rajalle, jossa odottavat mielivaltaiset palautukset, kidutus ja säilö”, sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.
Latvian on lakkautettava hätätila välittömästi ja varmistettava, että sen turvapaikkaprosessit kunnioittavat EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Myös EU:n instituutioiden tulee pikaisesti varmistaa, että Latvia lakkauttaa hätätilan ja palauttaa oikeuden turvapaikanhakuun kaikille riippumatta siitä, mistä he tulevat tai miten he ylittävät rajan.
Turvapaikanhakijoiden välineellistäminen
Amnesty on tutkinut ja raportoinut turvapaikanhakijoiden väkivaltaisesta kohtelusta myös Valko-Venäjällä, Puolassa ja Liettuassa. EU:n tuomioistuin totesi kesäkuussa 2022, että Liettuan lainsäädäntö, joka rajoitti turvapaikkahakemusten jättämistä sekä oikeutti automaattisen säilöönoton hätätilan aikana, oli vastoin EU:n lainsäädäntöä. Tuomioistuimen johtopäätösten pitäisi päteä sellaisenaan myös Latvian käytäntöihin.
Sen sijaan, että EU vaatisi maita kunnioittamaan turvapaikkalainsäädäntöä ja ihmisoikeuksia, neuvotellaan Euroopan unionin neuvostossa turvapaikanhakijoiden välineellistämistä koskevan asetuksen hyväksymisestä. Asetuksen nojalla jäsenvaltiot voisivat poiketa EU:n turvapaikkalainsäädännön mukaisista velvoitteistaan, mikäli katsoisivat heihin kohdistuvan maahantuloa, joka johtuisi turvapaikanhakijoiden välineellistämisyrityksestä.
“Kansainvälistä suojelua hakevien oikeudet eivät voi olla riippuvaisia siitä, ovatko he mahdollisesti välikappaleina tällaisessa tilanteessa. Päinvastoin tilanteessa hakijoiden haavoittuva asema ja suojan tarve korostuvat entisestään. Oikeus turvapaikanhakuun on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, jolla suojellaan viime kädessä ihmisen oikeutta elämään. Sitä ei voi sivuuttaa”, sanoo Amnestyn Kaisa Korhonen.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!