Hallitus edistää parhaillaan useita lakiesityksiä, joilla on tarkoitus varautua valtiolliseen vaikuttamiseen Suomen rajoilla. Amnesty katsoo, että uudistuksissa ei oteta riittävästi huomioon niiden ihmisoikeusvaikutuksia eikä ehdotusten yhteisvaikutusta. Vaarana ovat turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen ja palautuskiellon loukkaukset.
Hallitus on esittänyt muutoksia valmiuslakiin ja rajavartiolakiin, ja lisäksi sisäministeriö ehdottaa rajamenettelyn käyttöönottoa Suomessa. Lakiehdotuksilla pyritään varautumaan turvapaikanhakijoiden välineellistämiseen ja laajamittaiseen maahantuloon. Turvapaikanhakijoiden välineellistämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa toinen valtio pyrkii käyttämään turvapaikanhakijoita oman poliittisen päämääränsä edistämisen välineinä antamalla heille esimerkiksi väärää tietoa rajan ylittämisestä ja saattamalla heitä naapurivaltion rajalle
Rajavartiolain muutoksissa pyritään mahdollistamaan kansainvälisen suojelun hakemisen keskittäminen yhdelle tai useammalle rajanylityspaikalle, rajoittamaan rajanylitysliikennettä ja sulkemaan rajanylityspaikkoja. Rajamenettelyssä sen sijaan turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä ilman pääsyä maahan.
Lisäksi valmiuslaissa esitetään mahdollisuutta kieltää ihmisten liikkuminen rajan välittömässä läheisyydessä. Tämä ei saa johtaa solidaarisuuden kriminalisointiin eli siihen, että turvapaikanhakijoille humanitaarista apua tarjoavien vapaaehtoisten ja muiden hyväntekijöiden toimia estetään tai heitä rangaistaan välttämättömän avun tarjoamisesta.
Toteutuessaan nämä lakiuudistukset johtavat turvapaikanhakuoikeuden rajoittamiseen ja kasvattavat riskiä palautuskiellon loukkaamisista. Niissä ei oteta riittävästi huomioon lapsen etua ja oikeuksia, eikä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.
“Ehdotuksissa turvapaikanhakijoiden liikkumista rajoitetaan suhteettomasti, mikä tosiasiallisesti tarkoittaa säilöönottoa. Lisäksi pikaiset menettelyt vaarantavat turvaa hakevien oikeusturvan ja voivat johtaa jopa palautuskiellon loukkauksiin”, sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.
“Turvapaikkahakemusten pikakäsittely rajalla tuo muualta Euroopasta tutut suljetut keskukset myös Suomen rajoille. Esimerkiksi Liettuan, Puolan ja Valko-Venäjän rajoilla turvaa hakevien ihmisten oikeuksia on loukattu räikeällä tavalla. On vaara, että myös Suomen lakiuudistuksissa kytee ihmisoikeuskatastrofi, mikäli niiden ihmisoikeusvaikutuksia ei oteta huomioon.”
Oikeus turvapaikanhakuun on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Suomi on sitoutunut perustuslaissa, kansainvälisissä sopimuksissa sekä EU-oikeudessa siihen, ettei ketään saa palauttaa vakavien ihmisoikeusloukkausten vaaraan.
Amnestyn tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat suojelun tarjoamiseen myönteisesti
Amnestyn teettämän kansalaistutkimuksen mukaan 77 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että jokaisella sotaa, vainoa ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia pakenevalla on yhtäläinen oikeus kansainväliseen suojeluun kansalaisuudesta riippumatta.
“Kansalaistutkimuksen tulosten ja pikavauhtia uudistettavan lainsäädännön välillä on selkeä ristiriita. Uhkakuvien maalailu ei saa tukahduttaa ihmisten solidaarisuutta ja rajoittaa kansainvälisen suojelun myöntämistä”, toteaa Amnestyn Kaisa Korhonen.
*Kansalaistutkimuksen toteutti Aula Research Amnestyn Suomen osaston toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 2010 Suomessa asuvaa ihmistä toukokuussa 2022.