Oli ihmeellistä kuulla sanat, joita olin odottanut niin pitkään: ”Prosessi Moseksen vapauttamiseksi on käynnistynyt”, vakuutti Nigerian kuvernööri Emmanuel Uduaghan viisi kuukautta sitten. Olin silloin työskennellyt puolitoista vuotta 23-vuotiaan nuorukaisen vapauttamiseksi, joka ollessaan vielä lapsi oli joutunut kidutuksen uhriksi ja tuomittu kuolemaan. Viime vuonna Amnestyn aktivistit ympäri maailmaa liittyivät yhteen ja lähetimme yhdessä yli 500 000 viestiä kuvernöörille. Vaadimme oikeutta, ja hän oli kuullut meidät.
Moses viruu kuitenkin sellissään vielä tänäkin päivänä. Kuvernööri Uduaghan väittää, että Moseksen asianajajan jättämä valitus tuomiosta on vedettävä pois, jotta Moses voidaan vapauttaa. Tämä ei pidä paikkansa: vuonna 2010 kuvernööri käytti valtaansa vapauttaakseen miehen, joka oli valittanut tuomiostaan.
Jos kuvernööri haluaa vapauttaa minut, hän voi tehdä sen.
Kun puhuin Moseksen kanssa hiljattain, hän kertoi ajatuksiaan valituksen perumisesta. ”Suhtaudun epäluuloisesti kuvernöörin puheeseen. Kukaan kuolemaantuomittu ei halua vetää valitustaan pois. Jos kuvernööri haluaa vapauttaa minut, hän voi tehdä sen, oli valitus sitten vedetty pois tai ei.”
Tiedän kuvernööri Uduaghanin vältelleen Moseksen asianajajan tapaamista pitämänsä puheen jälkeen ja rukoilen Jumalan koskettavan hänen sydäntään. ”Pyydän häntä armahtamaan minut ja ottamaan huomioon kaikki ihmiset, jotka vetoavat puolestani maailman joka kolkasta”, Moses kertoi minulle.
Moses on tietoinen siitä, että Amnestyn aktivistit toimivat hänen puolestaan. ”Tunnen suurta iloa siitä tiedosta, että minulla on niin monen ihmisen tuki niin monesta eri maasta. Olin jo hylännyt kaiken toivon, kunnes Amnesty lähti kampanjoimaan puolestani. Häkellyin saamistani korteista ja viesteistä, ne olivat niin mielenkiintoisia. Uskalsin taas toivoa ja se pitää minut liikkeellä. Kun vapaudun vankilasta, aion ensimmäiseksi palata opintojeni pariin.”
Olin jo hylännyt kaiken toivon, kunnes Amnesty lähti kampanjoimaan puolestani.
”Elämä vankilassa ei ole ollut helppoa. Suurimman osan ajasta luen romaaneja ja käyn vankilakoulua. Opetan myös katekismusta muille – olen katolinen. Mutta vankila on todella paha paikka. Paikka, jossa ei koskaan voi löytää lohtua”, Moses kertoo.
Organisaationi Human Rights Social Development and Environmental Foundationin kanssa olen tehnyt paljon kidutuksen vastaista työtä Nigeriassa. Kokemuksen syvällä rintaäänellä pystyn sanomaan, että kidutus ei auta mitään. Se voi saada henkilön tunnustamaan rikoksia, joista tämä ei oikeasti tiedä mitään. Rukoilen, että hallitus tekee jotain asian eteen. Kidutus on saatava loppumaan.
Justine Ijeomah. Kirjoittaja on nigerialainen ihmisoikeusaktivisti.
Viisi kuukautta sitten kuvernööri Uduaghan lupasi auttaa Mosesta. Siitä huolimatta Moses tarvitsee vieläkin apuamme. Liity joukkoomme ja vaadi kuvernööri Uduaghania tapaamaan Moseksen asianaja. #StopTorture
Twiittaa kuvernööri Uduaghanille: Moses, tortured into ‘confessing’ at 16. @euduaghan meet with his lawyer to help #StopTorture
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.