Sakris Kupila oli teini-ikäinen, kun hän tajusi, että hänelle syntymässä määritelty sukupuoli ei kerro koko totuutta, että hän on transsukupuolinen. Nyt 21-vuotias lääketieteen opiskelija on aktivisti, ja näyttävästi mukana Amnestyn kampanjoinnissa transihmisten oikeuksien puolesta. Sakris ja Amnestyn aktivistit seisovat rinnakkain niin kesän Pride-tapahtumissa täällä Suomessa kuin myös laajasti ympäri maailman osana juuri käynnistynyttä kansainvälistä Rohkeus-kampanjaa.
Sakris on valinnut aktiivisen toiminnan omaksi tiekseen, koska hän kokee, että näin voi pahoinvoinnin ja syyttelyn sijaan keskittyä tekemään asioille jotain. Ja samalla olla osa ryhmää, josta saa tukea. “Aktivismi antaa minulle mahdollisuuden olla passiivisen kohteen sijaan aktiivinen toimija yhteiskunnassa”, hän avaa ajatteluaan. “Oman äänen esiin saaminen on minulle tärkeää.” Nuoruudessaan hän ei löytänyt omalta synnyinpaikkakunnaltaan yhtäkään roolimallia. “Päätin, että jos kukaan ei ole näkyvä, niin minä olen. Ja jos kukaan ei ole äänessä ja vaadi muutosta, niin minä alan vaatimaan.”
Amnestyn kampanjointi kesän Pride-kaudella ja tulevana syksynä keskittyy vaatimukseen translain uudismisesta ihmisoikeuksia kunnioittavaksi. Pääministeri Juha Sipilälle luovutetaan vuoden lopulla vetoomus, jossa toivottavasti kymmenet tuhannet suomalaiset ovat mukana äänessä vaatimassa tinkimättömästi muutosta. “Jos haluaisit tulla mukaan kampanjoimaan niin tervetuloa! Ihmisiä ja joukkovoimaa tarvitaan”, Sakris kannustaa.
Päätin, että jos kukaan ei ole äänessä ja vaadi muutosta, niin minä alan vaatimaan.”
Kansainvälinen Rohkeus-kampanja on kampanja ihmisoikeuspuolustajien puolesta. Sakriksen kaltaisten rohkeiden äänessä olijoiden puolesta ja heidän kanssaan. “Sain viime syyskuussa Amnestylta yhteydenoton, jossa kysyttiin, olisinko mahdollisesti halukas lähtemään mukaan kansainväliseksi kampanjakasvoksi”; Sakris kertoo. “Ensimmäisen tapaamisen jälkeen tajusin, kuinka suuri mahdollisuus oli kyseessä. Olin pohtinut jo jonkin aikaa, miten jatkaisin vaikuttamistyötäni ja kuinka voisin parhaiten auttaa esimerkiksi translain uudistamisen kanssa, joten tartuin tilaisuuteen.”
Sakris on sitä mieltä, että vaikka häntä usein tullaan kehumaan rohkeaksi, hän oikeastaan vain elää elämäänsä ja kulkee valitsemaansa tietä. “Rohkeus on olemista, vaikka pelottaa”, hän määrittelee. “Anteeksipyytelemättömyyttä ja tekemistä. Solidaarisuutta. Ääneen lausumista ja rehellisyyttä.” Hän ajattelee, että kuka tahansa voi olla rohkea. Rohkeus ei ole vain otsikoihin kiteytettyjä urotekoja. Mikä tahansa teko tai ajatus, vaikka kuinka pieni tahansa, voi olla rohkeutta.
Kampanjointi Amnestyn kanssa on tuonut Sakriksen elämään kokouksia, tapahtumia, matkoja, kokemuksia ja uusia kontakteja ja verkostoja. Tsemppiviestejä ja lehtijuttuja, mutta valitettavasti myös vihakirjoituksia. Kampanjoinnin kautta hän kokee voivansa todella vaikuttaa. “Tunnen, että yhteistyön myötä saamme vihdoin konkreettisia tuloksia.” Myös aktivistien kansainvälinen yhteisö on tärkeä. “Ensimmäistä kertaa tunne todella, että minulla on vahvoja tukijoita.”
Joukkovoima ja laaja kansainvälinen yhteisö ovat ihmisoikeuskampanjoinnin tärkeitä kulmakiviä. Sakris haluaa kuitenkin korostaa sitä, että ainoa oikea tapa osallistua ei ole suurilta ja raskailta tuntuvien asioiden tekeminen. Pienilläkin teoilla, kuten sosiaalisessa mediassa ja muutoinkin omassa elämässä keskustelemisella, on tärkeä merkitys. “Pidä itsestäsi huolta ja tule mukaan joskus, jos siltä tuntuu”, hän sanoo.
Pride-tapahtumien Sakris miettii olevan monille sateenkaariaktivistieille kesän, ellei jopa koko vuoden kohokohtia. Kerrankin saa luvan kanssa pitää meteliä ja näkyvä katukuvassa! Hänelle itselleen tämän kesän kohokohta on kuitenkin luultavimmin oma parin viikon mittainen kesäloma. “Silloin en toivottavasti avaa montaakaan kertaa sähköpostiani saatika sitten vastaa mihinkään. Maailman muuttaminen on maratoni, ja huoltotaukoja tarvitaan.”
Tule mukaan:
Seistään Sakriksen rinnalla: translaki on uudistettava!