Heinäkuussa 2017 ystävämme ja kollegamme Amnestyn Turkin osaston toiminnanjohtaja İdil Eser pidätettiin yhdessä yhdeksän muun ihmisoikeuspuolustajan kanssa Turkissa. Mutta miksi juuri heidät pidätettiin?
Tällä hetkellä kahdeksan pidätetyistä ihmisoikeuspuolustajista on vankilassa ja kaksi on vapautettu takuita vastaan. Vaikka he eivät ole tehneet mitään väärää, heitä tutkitaan epäiltynä rikoksen tekemisestä terroristijärjestön nimissä.
Pidätys tapahtui vain kuukausi sen jälkeen, kun Amnestyn Turkin osaston puheenjohtaja Taner Kılıç pidätettiin epäoikeudenmukaisesti. Myös Taner on edelleen tutkintavankeudessa.
Lokakuun 14. päivä juhlimme İdilin synttäreitä ympäri maailmaa ja vaadimme, että pidätetyt vapautetaan välittömästi.
Joten, miksi tämä tapahtuu juuri heille?
Mitä tapahtui 5. heinäkuuta 2017?
Sen piti olla täysin tavallinen työpäivä İdilille. Päivän ohjelmaan kuului rutiininomainen ihmisoikeusaktivisteille tarkoitettu työpaja, jossa käsiteltiin hyvinvointia ja verkkoturvallisuutta – juuri sellainen kokoontuminen, joita pidetään ympäri maailmaa joka viikko. Mukana oli kahdeksan pitkän linjan ihmisoikeuspuolustajaa, jotka ovat aktiivisia Istanbulissa toimivissa ihmisoikeusjärjestöissä, sekä kouluttajat Ruotsista ja Saksasta. Työpajassa keskusteltiin muun muassa, miten käsitellä heidän päivittäin työssään kohtaamaansa painetta.
Mutta kesken työpajan poliisi teki ratsian kiinteistöön ja pidätti heidät kaikki.
Ensin heidät vietiin eri poliisiasemille Istanbuliin, sitten heidät siirrettiin poliisin päämajaan muutamaksi päiväksi. Syyttäjä vaati, että heidät määrätään tutkintavankeuteen ja 18. heinäkuuta pidätetyt vietiin tuomarin kuultavaksi.
Syyttäjä kysyi heiltä naurettavia kysymyksiä. İdililtä muun muassa kysyttiin Amnesty Internationalin kampanjasta, joka päättyi vuonna 2014 – siis yli kaksi vuotta aiemmin ennen kuin İdil edes aloitti työskentelyn Amnestylla. Häntä myös kuulusteltiin viestinvaihdostaan Tanerin kanssa, vaikka tuskin ketään yllättää, että Amnestyn Turkin osaston toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja ovat työnsä puolesta tiiviisti tekemisissä keskenään.
Keitä ovat Istanbul 10?
5. heinäkuuta 2017 pidätetyt kymmenen henkilöä ovat:
- İdil Eser, Amnestyn Turkin osaston toiminnanjohtaja
- İlknur Üstün, Women’s Coalition
- Günal Kurşun, Human Rights Agenda Association
- Nalan Erkem, Citizens’ Assembly
- Özlem Dalkıran, Citizens’ Assembly
- Veli Acu, Human Rights Agenda Association
- Şeyhmus Özbekli, asianajaja
- Nejat Taştan, Association for Monitoring Equal Rights
- Ali Gharavi, verkkoturvallisuus- ja hyvinvointikonsultti, kirjoittaja
- Peter Steudtner, väkivallattomuus- ja hyvinvointiohjaaja, verkkostrategiakonsultti
Nejat Taştan ja Şeyhmus Özbekli on sittemmin vapautettu takuita vastaan, mutta heitä tutkitaan edelleen rikoksesta epäiltyinä.
Miksi heidät on pidätetty?
Ihmisoikeuspuolustajien pidätykset ovat viimeisin Turkin hallinnon toimista kriitikoidensa hiljentämiseksi.
Vuoden 2016 heinäkuun epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen yli 150 000 ihmistä on ollut rikostutkinnan kohteena.
Erimielisyys Turkin hallinnon kanssa on vaarallista.
Viimeisen vuoden aikana yli 180 tiedotusvälinettä on suljettu ja arviolta 2 500 toimittajaa ja muuta mediatyöläistä on menettänyt työpaikkansa. Yli 140 toimittajaa ja mediatyöläistä on tutkintavankeudessa.
Erimielisyys Turkin hallinnon kanssa on vaarallista ja nyt hyökkäyksen kohteena ovat ihmisoikeuspuolustajat.
Nämä ihmisoikeuspuolustajat ovat vaarantaneet oman turvallisuutensa puolustaakseen muita. Kukaan heistä ei ole tehnyt mitään väärää. Turkki on siivittänyt pidätyksiä propagandalla, jonka mukaan ihmisoikeuspuolustajat ovat jotenkin vaarallisia ja että heidät on pysäytettävä. Tämä on naurettavaa ja yksinkertaisesti valetta.
Missä heitä pidetään?
Seitsemää pidätettyä ihmisoikeuspuolustajaa pidetään Istanbulissa Silivrin vankilassa, joka on korkeimman turvallisuustason vankila Turkissa. İlknuria pidetään Sincanin vankilassa Ankarassa. Kaksi muuta ovat vapautettuina takuita vastaan, mutta he ovat edelleen osa tutkintaa.
Ainoastaan pidätettyjen ihmisoikeuspuolustajien lähimmät sukulaisensa ja heidän asianajajansa saavat vierailla heidän luonaan kerran viikossa tunnin ajan.
İdilillä ei ole elossa olevia lähisukulaisia, joten hänellä ei ollut muita vierailijoita kuin asianajajansa, kunnes syyskuussa hänen ystävilleen myönnettiin viimein lupa vierailla hänen luonaan.
Pidätetyt ihmisoikeuspuolustajat saavat lukea kirjoja ja sanomalehtiä, mutta he eivät saa vastaanottaa kirjeitä ulkopuolelta. He jakavat sellinsä toisen henkilön kanssa, mutta eivät saa tavata toisiaan.