Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio julkaisi raportin Suomen ihmisoikeustilanteesta

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio, ECRI, julkaisi kuudennen raporttinsa Suomen ihmisoikeustilanteesta. Raportin keskiössä ovat romani- ja sateenkaarioikeuksien edistäminen sekä vihapuheen ja viharikosten torjunta.

Euroopan neuvoston riippumattoman asiantuntijaryhmä ECRI eli Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio tarkastelee rasismia, syrjintää ja suvaitsemattomuutta Euroopassa. Se antaa maaraportteja ja suosituksia Euroopan neuvoston jäsenvaltioille. ECRI tekee myös maavierailuja, joiden aikana se tapaa kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten edustajia.  

ECRI tarkastelee maiden ihmisoikeustilanteita Euroopan ihmisoikeussopimuksen, sen lisäpöytäkirjojen ja niitä koskevan oikeuskäytännön pohjalta.  

ECRI julkaisi kuudennen Suomea koskevan raporttinsa suosituksineen lokakuussa 2025. ECRI katsoo, että Suomen rasisminvastaisessa ja yhdenvertaisuustyössä on tapahtunut edistystä ja joitakin hyviä käytäntöjä on kehitetty. Asiantuntijaryhmä pitää muun muassa vuonna 2023 voimaantullutta sukupuolen vahvistamista koskevan niin sanotun translain uudistusta tervetulleena.  

Kuitenkin ECRI kehottaa raportissaan Suomen viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin useilla eri toimialoilla ja antaa suosituksia ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. ECRI käsittelee suosituksissaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja oikeuksien saatavuutta, vihapuhetta ja viharikoksia sekä integraatiota ja osallistamista.  

ECRI kehottaa Suomea raportoimaan kahden vuoden kuluessa raportin julkaisusta, miten se aikoo varmistaa lainsäädännössään intersukupuolisten ihmisten kehollisen koskemattomuuden ja kitkeä rasistista ja sateenkaari-ihmisten vastaista vihapuhetta. 

Amnesty International antoi ECRI:lle lausunnon ja tapasi asiantuntijaryhmän jäseniä sen maavierailun aikana. Lausunnon ja tapaamisen aiheet käsittelivät inklusiivista opetusta, yhdenvertaisuuslainsäädäntöä, vihapuhetta ja viharikoksia, rajapolitiikkaa sekä sateenkaari-ihmisten, paperittomien, pakolaisten ja maahanmuuttaneiden oikeuksien toteutumista. 

Ihmisoikeuskasvatus sekä saamelaiset ja romanit huomioitava opetuksessa

Ihmisoikeuskasvatus on harkittua, tavoitteellista ja osallistavaa toimintaa, jonka tarkoituksena on voimaannuttaa yksilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä. Sen tavoitteena on luoda ja ylläpitää ihmisoikeuskulttuuria kansainvälisesti tunnettujen ihmisoikeusperiaatteiden mukaisesti. 

ECRI sivuaa raportissaan valtioneuvoston kanslian julkaiseman selvityksen Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa (2023) esille nostamia puutteita demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen huomioimisessa opettajankoulutuksessa.  

ECRI suosittaakin, että suomalaisten koulujen opettajille tarjotaan sopivaa perus- ja jatkokoulutusta ihmisoikeuskysymyksissä. Koulutuksessa tulisi huomioida kansainväliset ja eurooppalaiset ihmisoikeusnormit ja ihmisoikeuskasvatukseen laaditut opetusohjelmat.

Asiantuntijaryhmä kehottaa kouluja myös perustamaan pakollisen järjestelmän rasististen ja sateenkaarifobisten tapausten seuraamiseksi. Lisäksi asianomaisille kouluviranomaisille on annettava eriteltyä tietoa rasismista ja sateenkaarivastaisesta toiminnasta, jotta voidaan laatia pitkän aikavälin toimintamallit sen torjumiseksi.

Vaikka alkuperäiskansa saamelaisten ja romaanien historian ja kulttuurin opetus kuuluu koulujen opetusohjelmaan, ECRI:n mukaan näitä aiheita ei käytännössä opeteta järjestelmällisesti. Tämä aiheuttaa tietoaukkoja, jotka eivät ole omiaan vähentämään näihin väestöihin usein kohdistuvia kielteisiä asenteita.

ECRI peräänkuuluttaa Suomen viranomaisia varmistamaan, että alkuperäiskansa saamelaisten ja romaanien historiaa ja kulttuuria opetetaan systemaattisesti kouluissa.

Paperittomana elävien ihmisten kohtaamiseen tarvitaan osaamista

Paperittomana elävillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka oleskelevat maassa ilman virallista oleskeluoikeutta. Paperittomuudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää, ja se määritellään eri yhteyksissä eri tavoin.

Paperittomuus voi johtua monesta eri syystä, kuten kielteisestä turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksestä tai oleskeluluvan umpeutumisesta. Yhteistä on se, että lähes kaikki paperittomina elävät haluaisivat laillistaa oleskelunsa.

ECRI panee merkille raportissaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen aikeet supistaa paperittomina elävien terveyspalvelut pelkästään kiireelliseen hoitoon. Lisäksi asiantuntijaryhmä huomioi maavierailullaan tapaamiensa kansalaisjärjestöjen esille nostamat hallinnolliset vaikeudet paperittomina elävien kohtaamisessa: terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole usein hyvin perillä siitä, miten heidän tulee hallinnollisesti toimia paperittoman henkilön asiassa tai mikä on sovellettava lainsäädäntö.

ECRI suosittaakin, että viranomaiset antavat yksityiskohtaisia ohjeita ja tarjoavat soveltuvaa koulutusta terveydenhuoltoyksiköiden henkilöstölle siitä terveydenhuollosta, joihin paperittomina elävillä ihmisillä on oikeus. Ohjeissa ja koulutuksessa tulisi tehdä selväksi, että on kiellettyä antaa maahanmuutto- ja lainvalvontaviranomaisille mitään henkilötietoja tai muuta tietoa henkilöistä, joiden epäillään olevan paperittomia.

Kritiikistä huolimatta eduskunta hyväksyi paperittomien oikeutta terveydenhuoltoon rajaavan lakiesityksen marraskuussa.

Sateenkaaristrategia laadittava ja intersukupuolisten oikeuksia vahvistettava lainsäädännöllä

Sateenkaari-ihmisiin kohdistuu yhteiskunnassamme laajamittaista syrjintää läpi elämänkaaren. Esimerkiksi kouluterveyskyselyiden mukaan sateenkaarinuoret kokevat enemmän syrjintää, kiusaamista ja pahoinvointia kuin ikätoverinsa.

ECRI huomauttaa, että valtioneuvoston toimenpideohjelma rasismin torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi (2024) ei sisällä mitään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, vaikka yhdenvertaisuuden tulisi ohjelman mukaan olla läpileikkaavassa roolissa. Asiantuntijaryhmä huomioikin kansalaisjärjestöjen ja tasa-arvovaltuutetun esille nostaman tarpeen erilliselle sateenkaaritoimintaohjelmalle.  

ECRI:n mukaan viranomaisten on valmisteltava ja hyväksyttävä kansallinen sateenkaaristrategia, johon kuuluu toimintasuunnitelma, budjetti, mitattavat tavoitteet sekä aikataulu toimeenpanolle ja vaikutusarvioinnille. Strategian ja toimintasuunnitelman laadinnassa tulisi kuulla kansalaisyhteiskunnan toimijoita sekä paikallisia ja alueellisia viranomaisia. Toimintasuunnitelman laadinnassa viranomaisten tulisi ottaa huomioon ECRI:n suositukset sateenkaari-ihmisten kohtaaman suvaitsemattomuuden ja syrjinnän ehkäisystä ja torjumisesta sekä tarvittaessa pyytää tukea Euroopan neuvostolta. 

Asiantuntijaryhmä huomioi raportissaan myös transihmisten kohtaamat haasteet. Vaikka uusi sukupuolen vahvistamista koskeva lainsäädäntö on merkittävästi nopeuttanut oikeudellisen sukupuolen vahvistamista, terveydenhoidon odotusajat ovat yhä pitkät. ECRI kehottaa viranomaisia ryhtymään lisätoimiin sen varmistamiseksi, että transsukupuoliset pääsevät ajoissa tarpeellisiin sukupuolta vahvistaviin hoitoihin.

Intersukupuolisille lapsille – eli lapsille, joiden kehojen synnynnäiset ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset – tehdään yhä kivuliaita kirurgisia operaatioita ja muita lääketieteellisesti tarpeettomia hoitoja Suomessa.

ECRI toteaa raportissaan, että Suomessa eri sairaaloiden välillä on vaihtelua siinä, miten vanhemmat otetaan mukaan päätöksentekoon lääketieteellisesti ei-välttämättömistä leikkauksista sekä siitä, mikä on intersukupuolisen vastasyntyneen oikeudellinen sukupuoli. Asiantuntijaryhmä kiinnittää myös huomiota kansalaisjärjestöjen esille nostamaan ongelmaan siitä, että aikuisille intersukupuolisille ihmisille tehtyjen lääketieteellisten toimenpiteiden lääkärinkertomukset usein katoavat tai poistetaan, mikä vaikeuttaa myöhempien lääketieteellisten toimenpiteiden tarpeellisuuden arviointia.

ECRI kehottaa viranomaisia laatimaan ja antamaan eduskunnalle kattavan lakiesityksen, joka nimenomaisesti tunnustaa intersukupuolisten ihmisten oikeuden keholliseen koskemattomuuteen ja kieltää lääketieteellisesti tarpeettomien leikkausten ja muiden ei-lääkinnällisten hoitojen tekemisen siihen asti, kunnes intersukupuolinen lapsi pystyy osallistumaan päätöksentekoon vapaan ja tietoon perustuvan suostumuksensa pohjalta. Lainsäädännön valmistelutyössä tulisi kuulla relevantteja asiantuntijoita ja terveydenhuollon ammattilaisia, intersukupuolisia lapsia ja heidän vanhempiaan tai huoltajiaan. Lisäksi valmistelussa tulisi ottaa huomioon ECRI:n suositukset sateenkaari-ihmisten kohtaaman suvaitsemattomuuden ja syrjinnän ehkäisystä ja torjumisesta sekä muut relevantit Euroopan neuvoston ihmisoikeusnormit. 

Lisäksi ECRI kiinnittää raportissaan huomiota kansalaisaloitteeseen niin sanotun eheytystoiminnan kieltämisestä lainsäädännöllä ja hallituksen haluttomuuteen edistää kansalaisaloitteen edellyttämän lakiesityksen valmistelua huolimatta eduskunnan enemmistön tuesta.  

Eheyttämistoiminnalla tarkoitetaan erilaisia uskomushoitoja, joilla pyritään muuttamaan ihmisen seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti.  

ECRI kehottaa Suomen viranomaisia tukemaan kattavan lainsäädännön laatimista sellaisen eheyttämistoiminnan kieltämiseksi, jolla pyritään muuttamaan lasten seksuaalinen suuntautuminen ja/tai sukupuoli-identiteetti sekä kaikki vastaavat aikuisiin kohdistuvat tahdonvastaiset käytännöt. 

Vihapuheen ja viharikosten vastaiseen työhön panostettava

Viharikosten kasvava määrä on hälyttävä ilmiö Suomessa. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä ja Euroopan unionilta moitteita riittämättömistä toimista viharikosten torjumiseksi. Euroopan unionin perusoikeusviraston (2023 ja 2024) mukaan Suomi on yksi Euroopan rasistisimmista maista. Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen (2025) mukaan viharikosepäilyjen määrä on jatkanut kasvuaan ja viharikosepäilyjen yleisin motiivi on uhrin etninen tai kansallinen tausta. 

Myös ECRI kiinnittää raportissaan huomiota vihapuheen ja viharikosten yleistymiseen Suomessa. Se myös huomioi Euroopan komission vuonna 2021 Suomea vastaan käynnistämän rikkomusmenettelyn EU:n rasismipuitepäätöksen määräysten täytäntöönpanon puutteista. EU:n komission mukaan Suomen rangaistussääntely ei ole tarpeeksi kattavaa kansanryhmiin kuuluviin henkilöihin kohdistuvien tekojen, vihaan yllyttämisen, holokaustin kiistämisen sekä rikosten yleisen syytteen alaisuuden osalta. 

ECRI käsittelee raportissaan myös pääministeri Petteri Orpon hallituksen tiedonannon (2023) ja lopulta toimenpideohjelman (2024) julkaisuun johtanutta tapahtumasarjaa, joka lähti liikkeelle hallituksen ministereiden vanhoista rasistisista puheista ja kirjotuksista.  

ECRI kannustaakin viranomaisia ryhtymään päättäväisempiin toimiin ja kannustamaan poliitikkoja ja korkeita viranhaltijoita tuomitsemaan vahvasti ja kiireellisesti rasistisen ja muun vihapuheensekä kaikkia Suomen poliittisia puolueita allekirjoittamaan Euroopan poliittisten puolueiden rasismivapaata ja inklusiivista yhteiskuntaa koskevan peruskirjan.  

ECRI suosittelee, että viranomaisten tulisi kiireellisesti ryhtyä toimiin rasistisen ja sateenkaari-ihmisten vastaisen vihapuheen kitkemiseksi, jota levitetään muun muassa verkossa ja julkisuuden henkilöiden toimesta. Viranomaisten tulisi myös perustaa erityinen työryhmä, jossa on viranomaisten lisäksi edustajia tasa-arvoelimistä, kansalaisjärjestöistä, yliopistomaailmasta ja mahdollisuuden mukaan mediasta. Työryhmän tehtävänä olisi laatia yksityiskohtainen, konkreettinen ja mitattavissa olevat tavoitteet sisältävä vihapuheen vastainen ohjelma, johon kuuluisi myös mahdollisesti ehdotuksia lainsäädännön muuttamisesta. 

Viharikosten torjumisen osalta ECRI suosittaa, että viranomaiset tehostavat viharikosten käsittelyä rikosoikeudellisessa järjestelmässä. Rikosten käsittelyn tehostamisessa epäiltyjen rikosten tiedot tulisi eritellä kohderyhmien ja rikostyyppien mukaan. Lisäksi poliisia tulisi kouluttaa viharikosten tunnistamisesta ja käsittelystä.

Maahanmuuttaneiden kotoutumista edistettävä ja syrjintää torjuttava

Integraatiota ja osallistamista käsitelessään ECRI kiinnittää huomiota maahanmuuttaneiden kotoutumisen edistämiseen. Se myös toteaa vuoden 2023 hallitusohjelman viestittävän Suomen turvapaikka- ja kotouttamispolitiikan “paradigman muutoksesta”.

ECRI suosittelee, että viranomaiset arvioivat ja kehittävät myönteisiin kannustimiin perustuvia politiikkaohjelmia ja tekevätn tarvittavia lainsäädäntötoimia Suomessa asuvien kotouttamisen ja osallistamisen parantamiseksi.

ECRI tarkastelee maahanmuuttaneiden tilannetta Suomessa myös koulutuksen, työelämän, asumisen, terveydenhoidon, oleskelulupien, kansalaisuuden saamisen, perheenyhdistämisen ja poliittisen osallistumisen näkökulmasta.

Työelämän osalta ECRI nostaa esille Euroopan unionin perusoikeusviraston (2023) ja Helsingin yliopiston (2020) tutkimukset, joiden mukaan maahanmuuttaneiden syrjintä työmarkkinoilla on Suomessa ongelma. ECRI rohkaisee Suomen viranomaisia kiinnittämään enemmän huomiota maahanmuuttaneisiin sekä muihin ECRI:n tarkastelun kohteena oleviin ihmisryhmiin, joilla on erityishaasteita työmarkkinoilla, sekä kehittämään yhdenmukaiset tavoitteet ja toimenpiteet heidän työllisyysasteensa ja työolosuhteittensa parantamiseksi.

Asumiseen liittyvien haasteiden suhteen ECRI viittaa edellä mainittuun Euroopan unionin perusoikeusviraston Being Black in the EU -tutkimukseen (2023), jonka mukaan 36 % tutkimuksen kyselyyn vastanneista afrikkalaistaustaisista henkilöistä kertoi tulleensa syrjityiksi kyselyä edeltävien 5 vuoden aikana etsiessään omistus- tai vuokra-asuntoa. Myös ECRI:n maavierailullaan tapaamat kansalaisjärjestöt kertoivat vastaavanlaisesta syrjinnästä muslimivuokralaisten kohdalla, mikä vahvistaa myös Euroopan unionin perusoikeusviraston Being Muslim in the EU -tutkimuksen (2024) tuloksia muslimien kokemuksista EU:ssa. EU-tutkimuksen mukaan Suomessa asuvista kyselyyn vastanneista muslimeista 43 % oli kokenut syrjintää yrittäessään vuokrata tai ostaa asuntoa, mikä on korkeimpia prosenttiosuuksia EU-alueella. 

ECRI rohkaiseekin viranomaisia kehittämään sellaista asuntopolitiikkaa, jonka avulla ehkäistään ja vastustetaan maahanmuuttaneisiin ja muihin ECRI:n tarkastelun kohteena oleviin ihmisryhmiin kohdistuvaa syrjintää.

ECRI:n mukaan maahanmuuttaneiden ja muiden ulkomaalaisten tehokkaaseen terveyspalveluiden saatavuuteen vaikuttaa kielteisesti kielimuuri ja vaikeudet digitaalisten palvelujen käytössä, muun muassa terveydenhoitoaikojen varaamisessa.

ECRI suosittaa, että viranomaiset pyrkivät vahvemmin yhteistyössä yhdistysten kanssa varmistamaan tarvittavien tulkkauspalvelujen saatavuuden käytännössä terveydenhuoltojärjestelmässä. Lisäksi ECRI:n mukaan terveyssanastojen käännössovelluksia on kehitettävä ja tiedonsaantia terveyspalveluista on edistettävä eri kielillä muun muassa vastaanottoaikojen varaussivuilla.

ECRI huomioi maahanmuuttaneiden oikeuksien kohdalla myös perheenyhdistämisen. Asiantuntijaelin toteaa, että lukuisten aiempien muutosten ja muiden hallinnollisten toimien seurauksena perheenyhdistäminen on merkittävästi aiempaa vaikeampaa Suomessa. ECRI kehottaakin viranomaisia ryhtymään toimiin YK:n lapsen oikeuksien komitean antamien suositusten mukaisesti perheenyhdistämisessä.

ECRI toteaa myös raportissaan, että vuoden 2023 hallitusohjelma sisältää suunnitelmia perheenyhdistämisehtojen lisäkiristämisestä. ECRI luottaa kuitenkin siihen, että tällaisia aloitteita tarkastellaan asianmukaisesti asiaa koskevien Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten normien valossa.

Romaneihin kohdistuvaan syrjintään puututtava

Romanit ovat kohdanneet systemaattista syrjintää ja rasismia Euroopassa jo satojen vuosien ajan. Ennakkoluuloja romaneja kohtaan on niin valtaväestöllä kuin viranomaisilla. Usein esimerkiksi viranomaiset eivät ole tehokkaasti ehkäisseet tai tutkineet romaneihin kohdistuvaa rasismia.

ECRI nostaa raportissaan yhdeksi esimerkiksi poliisin syrjivästä toiminnasta vuonna 2021 julkisuuteen tulleen Helsingin poliisilaitoksen romaniyhteisöön kohdistuneen KURI1-nimisen tiedonkeruuoperaation vuosina 2013–2015.

Asiantuntijaryhmä rohkaisee viranomaisia jatkamaan toiminnassaan sellaisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää kaikenlainen rasistinen profilointi sekä kaikki muut poliisien syrjivät käytännöt.

ECRI tarkastelee raportissaan myös Suomen kolmannen romanipoliittisten ohjelman 2023–2030 (Rompo 3) sekä romaniväestön yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia edistävän Romaniasiain neuvottelukunnan (RONK) roolia ja resursseja. Se suosittaa varmistamaan riittävät henkilöstöresurssit kolmannen romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoon ja Romaniasiain neuvottelukunnalle.

Raportissa käsitellään myös romanien työttömyyttä ja esteitä työmarkkinoille pääsemisessä. Näihin haasteisiin vastaamiseksi ECRI suosittaa, että viranomaiset ryhtyvät antigypsyismin ja syrjinnän vastaisten toimien vahvistamiseen erityisesti työelämässä, varsinkin rekrytoinneissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Niin yksityissektorin kuin julkisen sektorin työnantajien tietoisuutta romanikysymyksistä tulisi lisätä.

ECRI viittaa raportissaan tutkimuksiin, joiden mukaan romaneilla on vaikeuksia löytää laadukkaita asuntoja sosioekonomisista haasteista ja yksityisten vuokranantajien syrjinnästä johtuen. ECRI kannustaakin viranomaisia ryhtymään lisätoimiin, jotta romanien olisi helpompi saada asianmukaiset asunnot, ja puuttumaan romaneihin kohdistuvaan syrjintään yksityisten vuokranantajien taholta.