YK:n vuosittainen ilmastohuippukokous järjestetään Dubaissa marras-joulukuun taitteessa.
YK:n ilmastosopimuksen 28. osapuolikokous, COP28, kokoaa päättäjät ympäri maailman keskustelemaan ilmaston lämpenemisen seurauksista ja sen torjumisesta. Huippukokous järjestetään Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 30.11.–12.12.2023.
Mitä ilmastokokouksilla on mahdollista saavuttaa ja miksi ne järjestetään öljyteollisuudestaan tunnetussa valtiossa? Listaamme alle asioita, jotka on hyvä tietää kaikkien aikojen suurimmasta ilmastokokouksesta.
Valtiot sopivat toimista ilmaston kuumenemisen pysäyttämiseksi jo edellisissä COP-kokouksissa. Mitä sopimuksille tapahtui?
Vuonna 2015 Pariisin COP21-kokouksessa valtiot sopivat ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Tällä hetkellä ilmasto on kuumentunut jo 1,4 astetta ja ilmastonmuutospaneeli IPCC:n arvion mukaan ilmasto kuumenee 2,8 asteeseen vuoteen 2100 mennessä. Kuumenemisella on katastrofaaliset vaikutukset miljardeihin ihmisiin ja ekosysteemeihin. Ilmakehää lämmittävien kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin ja metaanin, pitoisuudet ovat jo nyt ennätystasolla ja kasvavat edelleen.
Ilmasto on muuttunut läpi historian, miksi se on ongelma nyt?
Maapallon lämpötilan nousu kiihtyy ja viimeiset kahdeksan vuotta ovat olleet ennätyksellisen kuumia. Heinäkuussa 2023 mitattiin historian kuumin päivä ja koko vuodesta tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä jälleen historian kuumin. Kuumuuden vuoksi sään ääri-ilmiöt yleistyvät: satoja pilaantuu ja karjaa kuolee, ekosysteemit vaurioituvat, elinkeinoja tuhoutuu ja ihmisiä menehtyy. Äärimmäisestä kuumuudesta, tulvista, rankkasateista ja maastopaloista tulee yhä tavallisempia. Samaan aikaan myös esimerkiksi jäätiköiden sulaminen ja merenpinnan nousu kiihtyvät.
Mitä tekemistä ihmisoikeuksilla on ilmastonmuutoksen kanssa?
Jokaisella on oikeus puhtaaseen ja elinkelpoiseen ympäristöön. Ilmaston lämpeneminen pahentaa kuivuutta ja vahingoittaa satoja. Tämä johtaa ruokapulaan sekä nostaa ruoan hintaa. Nälkää näkevien ihmisten määrä, joka on viime vuosikymmenet vähentynyt, on kääntynyt jälleen nousuun. Niukkuus pakottaa ihmisiä jättämään asuinseutunsa ja voi kiihdyttää sekä siirtolaisuutta että konflikteja, jotka johtavat uusiin ihmisoikeusloukkauksiin.
Usein jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat yhteisöt, jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita kaikista vähinten, maksavat suurimman hinnan ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Esimerkiksi monet alkuperäiskansat ja matalissa saarivaltioissa asuvat yhteisöt kärsivät merenpinnan nousemisesta ja hirmumyrskyistä. Heidän oikeutensa terveyteen, ruokaan, elämään ja koulutukseen ovat uhattuina.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös monien muiden oikeuksien toteutumiseen kaikissa tuloluokissa, kun esimerkiksi ilmansaasteet lisääntyvät ja tauteja kantavat hyönteiset leviävät uusille alueille. Äärimmäinen kuumuus tappaa ulkona työskenteleviä ihmisiä ja lisää kuolleisuutta myös hoitokodeissa ja terveyskeskuksissa. Korkeamman tulotason maissa ilmaston lämpenemisen vaikutukset kohdistuvat usein epätasaisesti.
Miten voimme toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi?
Ihmisoikeuksien suojelemisen kannalta on kriittistä, että päättäjät sopivat COP28-kokouksessa fossiilisista polttoaineista luopumisesta. Fossiilisten polttoaineiden hyödyntäminen on ristiriidassa paitsi valtioiden ihmisoikeusvelvoitteisiin myös 1,5 asteen tavoitteeseen nähden.
Moni maa panostaa uusiutuviin energialähteisiin, mutta panostusten pitää olla merkittävästi nykyistä suurempia. Julkinen rahoitus uusiutuvalle energialle, saastuttajien maksamat kompensaatiot ja sähköistämisen edistäminen ovat tärkeitä poliittisia toimia päästöjen vähentämiseksi.
Valtioita ja yhtiöitä voi saattaa vastuuseen myös oikeusteitse, minkä osoittavat lukuisat käynnissä olevat oikeustapaukset, joissa osassa myös Amnesty on mukana.
Ilmastoaktivistit ovat saavuttaneet merkittäviä voittoja ja osoittaneet, että ruohonjuuritasolta voi painostaa hallituksia ja yrityksiä fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Nuoret ihmiset ja marginalisoidut ryhmät ovat usein olleet kampanjoiden vetureina.
Millainen ihmisoikeustilanne Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa on? Eikö se ole suuri fossiilisten polttoaineiden tuottajamaa?
Yhdistyneet arabiemiirikunnat on yksi maailman kymmenestä suurimmasta öljyntuottajamaasta. Maa vastustaa nopeaa fossiilisista polttoaineista luopumista. Fossiiliteollisuus tuottaa vaurautta harvoille yrityksille ja valtioille, jotka oman etunsa nimissä laittavat kapuloita oikeudenmukaisen siirtymän rattaisiin ja hiljentävät vastustajiaan.
COP28:n puheenjohtajana toimii Sultan al Jaber, joka on valtion öljy- ja kaasuyhtiö ADNOC:in pääjohtaja. ADNOC kasvattaa yhä öljytuotantoaan. Amnesty on vaatinut Sultan al Jaberia eroamaan tehtävästään, koska roolien eturistiriita vaarantaa ilmastohuippukokouksen onnistumisen.
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ihmisoikeustilanne vaarantaa huippukokouksen onnistumisen. Arabiemiirikunnat lupaa, että “kaikkien ääni tulee kuulluksi”, mikä ainoastaan alleviivaa maan kireää ihmisoikeustilannetta, jossa viranomaiset ovat rajoittaneet erityisesti ilmaisun- ja rauhanomaisen kokoontumisen vapautta. Ilmaisun- ja kokoontumisvapauden täytyy toteutua COP-kokouksen aikana, jotta kansalaisyhteiskunta, alkuperäiskansojen edustajat, aktivistit ja ilmaston lämpenemisen vaikutuksista kärsivät ihmiset voivat osallistua keskusteluun ilman pelkoa. Sekä arabiemiirinkuntien kansalaisten että kaikkien muiden kansallisuuksien edustajien täytyy voida kritisoida hallituksia, päättäjiä, yrityksiä ja käytäntöjä.
Miten vähemmän vauraat maat voivat saavuttaa päästötavoitteet?
Monella maalla ei ole riittävästi resursseja ilmaston lämpenemisestä aiheutuneiden haittojen korjaamiseen tai sen vaikutuksiin varautumiseen. Korkeamman tulotason mailla on Pariisin ilmastosopimuksen ja ihmisoikeussopimusten mukaan velvollisuus tukea näitä maita.
Vuonna 2009 korkeamman tulotason valtiot, jotka ovat historiallisesti olleet suurimpia päästöjen aiheuttajia, lupasivat 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 saakka auttaakseen kehittyviä maita päästöjen vähentämisessä ja ilmaston lämpenemiseen sopeutumisessa. Toistaiseksi ne eivät ole noudattaneet tätä rahoitussitoumusta, mutta kaikkien nykyisten lupausten täyttäminen ja rahoituksen lisääminen ovat ratkaisevan tärkeitä oikeuksien suojelun kannalta.
Korkeamman tulotason valtiot kieltäytyivät vuosien ajan maksamasta kehittyville maille korvauksia ilmaston lämpenemisestä aiheutuneista vahingoista, mutta viime vuoden COP-kokouksessa syntyi sopimus rahaston perustamisesta korvaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia menetyksiä ja vahinkoja. Tämän vuoden kokouksessa neuvotellaan siitä, miten rahastoa johdetaan ja hallinnoidaan.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!