Iranilaissyntyinen Ruotsissa asuva Ahmadreza Djalali, lääketieteen tohtori ja katastrofilääketieteen luennoitsija, on ollut vangittuna Evinin vankilassa Teheranissa vuoden 2016 huhtikuun 25. päivästä asti. Eristysaikana Ahmadrezaa kuulusteltiin taukoamatta. Hänet pakotettiin allekirjoittamaan lausuntoja kovan psykologisen painostuksen alaisena. Hänet tuomittiin ”vihollisvaltion” vakoojana toimisesta kuolemanrangaistuksella.
Jokainen, joka on tavannut Ahmadrezan, tietää, että hän on ystävällinen, toisia ihmisiä rakastava henkilö. Hän on tunnollinen ja empaattinen lääkäri, joka on suunnannut kaikki voimavaransa muiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Niiden vuosien aikana, jotka olemme olleet yhdessä, hän on aina tukenut minua ja ollut fantastinen isä lapsillemme.
Pidätyksen aiheuttama shokki
Järkytyin, kun Ahmadreza pidätettiin. Kuulin siitä vasta neljä päivää myöhemmin, kun hänen perheensä Iranissa kertoi minulle. Ajattelin, että kyseessä on väärinkäsitys ja että hänet vapautetaan. Kuulin hänestä vasta kuukautta myöhemmin, jolloin hän soitti parin minuutin puhelun. Vaistosin hänen olevan voimakkaan psykologisen painostuksen alla.
Noiden ensimmäisten kuukausien aikana vaivuin täydelliseen shokkiin. Itkin paljon ja olin täysin hajalla. En pystynyt nukkumaan öisin enkä edes huolehtimaan kahdesta lapsestani.
Vaikka aikaa on kulunut yli vuoden, en ole vieläkään tottunut olemaan erossa miehestäni. Ajattelen häntä joka hetki ja odotan hänen paluutaan koko ajan.
Poikani on viisivuotias ja luulee, että hänen isänsä on lähtenyt Iraniin töihin. Hän kysyy jatkuvasti, milloin isä tulee takaisin kotiin. Ollessaan surullinen hän kyhjöttää nurkassa ja kyselee isästään. 14-vuotias tyttäreni on aina ollut todella läheinen Ahmadrezan kanssa. Isällä oli tapana saattaa hänet kouluun aamuisin, mutta viimeisen vuoden ajan tyttö on kulkenut koulumatkat yksin. Syntymäpäivänään tytär murtui, koska isä ei ollut paikalla. Tytär tietää, että isä on vankilassa ja on hänestä hyvin huolissaan.
Iranin viranomaisten syytökset
Ahmadrezan pidätys johtui tiedusteluministeriön harhaluuloista. Ahmedrezan työ katastrofilääketieteen tohtorina, opinnot ja opettaminen Euroopassa sekä asuinpaikka Ruotsissa ovat tekosyitä, joiden avulla hänestä on leivottu Iranin kansallisen turvallisuuden toiminnallaan vaarantanut vakooja. Kaikki nämä väitteet ovat tekaistuja.
Seitsemän kuukauden ajan Ahmadrezalta kiellettiin oikeus asianajajaan. Viranomaiset syyttävät häntä vakoilusta, mutta eivät ole antaneet asianajajien edes tutustua asiakirjoihin, jotta he voisivat valmistella puolustusta. Itse asiassa, viranomaiset ovat tähän mennessä hylänneet Ahmadrezan kaikki kolme asianajajaa. Nyt hänen täytyy löytää vielä yksi tai muutoin tuomioistuin osoittaa hänelle sopivaksi katsomansa asianajajan.
Terveysongelmia
Ahmadreza aloitti nälkälakon joulukuussa 2016. Kuulustelijat olivat kertoneet, että häntä odottaa kuolemantuomio, ellei hän allekirjoita lausuntoa, jossa tunnustaa olevansa ”vihollisvaltion” vakooja. Ahmadrezan nälkälakon aikana minun oli vaikea syödä, koska ajattelin häntä koko ajan. Olin huolissani, että hänen terveytensä romahtaa. Tyttäreni oli pelosta suunniltaan ajatellessaan, mitä isälle voisi tapahtua. Nälkälakko kesti kolme kuukautta ja sen seurauksena Ahmadrezan terveys heikkeni oleellisesti. Hän laihtui 29 kiloa ja sai sydän- ja munuaisvaivoja sekä on lisäksi kärsinyt vatsan alueen verenvuodoista. Nälkälakko aiheutti myös osteomalasian eli luiden pehmenemistä, mistä on seurannut jalka- ja polvivaivoja.
Pyyntöjä Ahmadrezan vapauttamiseksi
Olen kirjoittanut kirjeitä Iranin ylimmälle johdolle, presidentille ja ulkoministerille pyytäen mieheni vapauttamista, mutta valitettavasti kukaan heistä ei ole vastannut. Olen pyytänyt apua myös Ruotsin hallitukselta, Euroopan parlamentilta ja kansainvälisiltä ihmisoikeusjärjestöiltä varmistaakseni hänen vapauttamisensa.
Useat vaikutusvaltaiset eurooppalaiset viranomaiset kuten Ruotsin pääministeri, Belgian ja Italian ulkoministerit, Euroopan parlamentin puhemies sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, ovat vaatineet Ahmadrezan vapauttamista.
Mieheni kollegat yliopistoissa, joissa hän on opiskellut ja opettanut, kuten Karoliininen instituutti Ruotsissa, Università Degli Studi Del Piemonte Orientale Italiassa ja Vrije Universiteit Belgiassa, eivät ole epäröineet tukea Ahmadrezaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tästä huolimatta tarvitsemme lisää apua ja lisää ihmisiä osallistumaan kampanjaamme.
Avunpyyntö
Ahmadreza on aina auttanut muita; nyt hän kuihtuu vankilassa. Pyydän apua Amnestyn aktivisteilta ympäri maailmaa, jotta mieheni voi palata takaisin minun ja lastemme luokse ja takaisin akateemiseen maailmaan.
Ojenna kätesi – allekirjoita vetoomus alta!