Amnesty Internationalin tänään julkaiseman raportin mukaan suurin osa vuonna 2020 toteutetuista teloituksista tehtiin vain viidessä maassa. Näistä yhdessä teloitusten määrä jopa kolminkertaistui edellisestä vuodesta. Kuolemanrangaistusten langettaminen ja toimeenpano kuitenkin vähentyivät: Amnestyn raportoimien teloitusten määrä oli alhaisin vuosikymmeneen.
Vuonna 2020 ainakin 18 valtiota toimeenpani kuolemanrangaistuksia, kertoo Amnesty Internationalin tänään julkaistu raportti. Viime vuoden aikana teloituksia toteutettiin 26 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Teloituksia dokumentoitiin yhteensä 483, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 657. Määrä on alhaisin vuosikymmeneen jo kolmatta vuotta putkeen. Teloitusten jatkaminen varsinkin koronapandemian aikana osoittaa silti syvää piittaamattomuutta ihmisoikeuksista.
”Teloitusten toimeenpano pandemian keskellä alleviivaa kuolemanrangaistuksen julmuutta entisestään. Pandemian aikana useat kuolemaantuomitut ovat jääneet vaille henkilökohtaista oikeudellista apua. Toisaalta he, jotka haluavat auttaa, joutuvat altistamaan itsensä täysin tarpeettomasti merkittäville terveysriskeille”, kuvaa Amnestyn pääsihteeri Agnès Callamard.
Suurin teloittaja vuonna 2020 oli edellisten vuosien tapaan Kiina. Kuolemantuomioiden täytäntöönpano on Kiinassa valtionsalaisuus, joten maassa tehtyjä teloituksia ei ole pystytty laskemaan globaalisti dokumentoitujen teloitusten kokonaislukuun. Amnestyn arvioiden mukaan Kiina teloittaa vuosittain jopa tuhansia ihmisiä.
Kiinan jälkeen suurimmat teloittajat olivat Iran, Egypti, Saudi-Arabia ja Irak, joissa tehtiin 88 prosenttia koko maailman teloituksista. Iranissa teloitettiin vuonna 2020 ainakin 246 ihmistä, joista kolmen tiedetään olleen alle 18-vuotiaita. Egyptissä raportoitujen teloitusten määrä kolminkertaistui edellisen vuoden vähintään 32 teloituksesta ainakin 107 teloitukseen. Irakissa dokumentoitujen teloitusten määrä, ainakin 45 teloitusta, sen sijaan puolittui edellisestä vuodesta. Saudi-Arabiassa määrä oli 85 prosenttia aiempaa alhaisempi 27 tehdyllä teloituksella.
Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto otti käyttöön liittovaltion teloitukset 17 vuoden tauon jälkeen teloittaen kymmenen ihmistä vajaan kuuden kuukauden aikana. Kokonaisuudessaan maassa toteutettujen teloitusten määrä laski edellisen vuoden 22 teloituksesta viidellä, ja myös langetettujen kuolemanrangaistusten määrä lähes puolittui.
Suurin osa teloitetuista oli miehiä – maailman 483 teloitetusta naisia oli 16.
Kuolemantuomioiden langettaminen laskussa
Tuore raportti osoittaa, että suunta on edelleen positiivinen. Suurin osa maailman maista, 108 valtiota, on lakkauttanut kuolemanrangaistuksen. Vuonna 2020 kuolemantuomioita langetettiin 54 maassa. 144 valtiota ei kuitenkaan toimeenpane kuolemanrangaistuksia käytännössä, ja myös annettujen kuolemantuomioiden määrä oli ainakin 36 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Silti vuoden loppuun mennessä 28 567 ihmisen tiedettiin olevan kuolemaantuomittuna. Tämä on noin 2500 henkeä enemmän kuin vuonna 2019.
Tšadista tuli Saharan eteläpuolisen Afrikan 21. kuolemanrangaistuksesta luopunut valtio, ja Kazakstan otti konkreettisen askeleen kuolemanrangaistusten kieltämiseksi. Myös Venäjä, Tadžikistan, Malesia ja Gambia ovat tarkastelleet kuolemanrangaistusten keskeyttämistä. YK:n yleiskokouksen vaatimusta teloitusten kiellosta tukee tällä hetkellä 123 valtiota, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Vuonna 2019 teloituksia toimeenpanneista maista Japanissa, Pakistanissa, Singaporessa, Valko-Venäjällä, Sudanissa ja Bahrainissa ei raportoitu viime vuonna uusista teloituksista. Toisaalta taas esimerkiksi Oman ja Qatar jatkoivat teloituksia useiden vuosien tauon jälkeen.
Muita vuonna 2020 teloituksia toteuttaneita valtioita ovat Botswana, Etelä-Sudan, Somalia, Syyria, Jemen, Intia, Pohjois-Korea, Taiwan, Bangladesh ja Vietnam.
“Vaikka kuolemanrangaistus on edelleen käytössä joissakin valtioissa, on kokonaiskuva vuodesta 2020 positiivinen. Teloitusten määrä pieneni jälleen, ja sen myötä olemme lähempänä maailmaa, jossa tämä ala-arvoinen ja julma rangaistus on jäänyt historiaan”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.