Jevgeni Vitishko pidätettiin Sotshin olympialaisissa 2014 bussipysäkillä kiroilemisesta. Hän vapautui ehdonalaiseen kärsittyään puolet käsittämättömästä tuomiostaan.
This is what we die for: Human rights abuses in the Democratic Republic of the Congo power the global trade in cobalt -raportin mukaan litiumioni- eli Li-ion-akuissa käytettävää kobolttia louhitaan Kongon demokraattisessa tasavallassa kaivoksissa, joissa työskentelee jopa seitsemänvuotiaita lapsia. Olosuhteet kaivoksissa ovat äärimmäisen vaaralliset.
“Miljoonat ihmiset hyötyvät uusista teknologioista, mutta harva kuluttaja kysyy, miten tuotteet on valmistettu. On korkea aika, että elektroniikkajätit ottavat vastuun tuotteidensa alkuperästä”, Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro sanoo.
Raportin mukaan kobolttia ostetaan alueilta, joissa käytetään paljon lapsityövoimaa. Eräs suurista ostajista on Congo Dongfang Mining (CDM) -niminen yritys, jonka omistaa kiinalainen mineraalijätti Zhejiang Huayou Cobalt Ltd (Huayou Cobalt). Huayou Cobalt ja CDM myyvät prosessoidun koboltin kolmelle akkukomponenttien valmistajalle Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Ne puolestaan myyvät tuotteitaan valmistajille, jotka toimittavat akkuja Applen, Microsoftin, Samsungin, Sonyn, Daimlerin ja Volkswagenin kaltaisille yrityksille.
Amnesty otti yhteyttä 16 elektroniikka- ja autoalan jättiin, joiden nimet löytyivät Huayou Cobaltin alihankkijoiden asiakastiedoista. Yksi yrityksistä myönsi yhteyden, neljä yritystä ei pystynyt vahvistamaan asiaa. Kuusi sanoi tutkivansa väitteitä. Viisi kielsi hankkivansa kobolttia Huayou Cobaltilta. Yksikään yrityksistä ei kuitenkaan pystynyt kertomaan varmasti, mistä heidän tuotteissaan käyttämä koboltti on peräisin.
Kongon demokraattinen tasavalta tuottaa ainakin puolet maailmassa käytettävästä koboltista. Eräs maan suurimmista mineraalien tuottajista on Huayou Cobaltin tytäryhtiö CDM. Huayou Cobalt saa yli 40 prosenttia käyttämästään koboltista Kongon demokraattisesta tasavallasta.
Kobolttia louhivia kaivostyöntekijöitä uhkaavat terveysongelmat ja onnettomuudet. Ainakin 80 kaivostyöläistä kuoli työtehtävissä eteläisessä Kongossa syyskuun 2014 ja joulukuun 2015 välillä. Todellinen luku on korkeampi, koska läheskään kaikkia onnettomuuksia ei tilastoida ja ruumiiden annetaan hautautua onnettomuuspaikoille. Amnestyn tutkijoiden mukaan valtaosa kaivostyöläisistä työskentelee ilman alkeellisimpiakaan suojavälineitä, kuten hanskoja, työvaatteita ja hengityssuojaimia, jotka suojaisivat keuhko- ja ihosairauksilta.
Kaivoksissa työskentelevät lapset kertoivat Amnestylle tekevänsä jopa 12-tuntisia työpäiviä. He tienaavat yhdestä kahteen dollaria päivässä. Unicefin mukaan vuonna 2014 noin 40 000 lasta työskenteli kaivoksissa eteläisessä Kongossa, heistä moni nimenomaan kobolttikaivoksissa.
“Kaivoksissa työskentely on eräs vaarallisimmista lapsityövoiman muodoista. Kaivosten pitäisi olla vaurauden lähde alalla työskenteleville kongolaisille mutta näin ei ole. Suuryrityksillä on valta muuttaa tilannetta”, Niina Laajapuro sanoo.
Kobolttikauppaa ei tällä hetkellä säädellä kansainvälisesti.
”Monet suuryrityksistä sanovat, että heillä on nollatoleranssi lapsityövoimaa kohtaan. Väite ei ole uskottava, koska yritykset eivät ole selvillä alihankkijoistaan. Ilman lakeja, jotka vaativat yrityksiä julkisesti kertomaan mistä ne hankkivat mineraaleja, yritykset voivat jatkossakin hyötyä ihmisoikeusloukkauksista”, Laajapuro korostaa.
Amnesty ja Afrewatch vaativat litiumioniakkuja tuotteissaan käyttäviä ylikansallisia yrityksiä selvittämään käyttämänsä koboltin alkuperän ja noudattamaan läpinäkyvyyttä suhteessa alihankkijoihin. Järjestöt vaativat Kiinaa selvittämään ulkomailla toimivien kiinalaisyritysten tuotantoketjut ja puuttumaan mahdollisiin ihmisoikeusloukkauksiin.
Raporttia varten pyydettiin selvitys 16 ylikansalliselta yritykseltä niiden käyttämän koboltin alkuperästä. Yritykset olivat Ahong, Apple, BYD, Daimler, Dell, HP, Huawei, Inventec, Lenovo, LG, Microsoft, Samsung, Sony, Vodafone, Volkswagen and ZTE. Yritysten vastaukset ja itse raportti on saatavilla osoitteessa https://amnesty.app.box.com/s/excan9eeuqk0tp5hn37ni0bjv9gutlew
Lisätiedot:
Niina Laajapuro
Ihmisoikeustyön johtaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 044 555 4911
niina.laajapuro@amnesty.fi
Heli Sariola
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
heli.sariola@amnesty.fi