Maahanmuuttovirasto on päättänyt kehittää uusintahakemuksien käsittelyä varmistaakseen, että Suomi ei enää loukkaa Euroopan ihmisoikeussopimusta. Amnesty pitää uusintahakemusten käsittelyn kehittämistä olennaisen tärkeänä osana turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutumista. Maahanmuuttoviraston tuleekin ottaa uusintahakemuksia tutkittavaksi matalalla kynnyksellä.
Syksyllä 2019 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi Suomen loukanneen ehdotonta palautuskieltoa. Maahanmuuttovirasto, hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus eivät olleet myöntäneet turvapaikkaa irakilaismiehelle, joka murhattiin hänen palattuaan Irakiin.
Ihmisoikeustuomioistuimen tuomion jälkeen Maahanmuuttovirasto päätti tarkistaa 500 kielteistä päätöstä selvittääkseen, onko muissakin päätöksissä toimittu ihmisoikeussopimuksen vastaisesti. Lopulta virasto tarkisti yhteensä 319 päätöstä.
Tänään Maahanmuuttovirasto ilmoitti selvityksen valmistuneen: kymmenessä päätöksessä huomattiin merkityksellisiä puutteita, minkä perusteella voidaan arvioida useiden turvapaikkaa hakeneiden olleen vaarassa joutua palatessaan hengenvaaraan tai muiden vakavien ihmisoikeusloukkausten uhreiksi. Lue lisää Maahanmuuttoviraston selvityksestä täältä.
Maahanmuuttovirasto ilmoitti kehittävänsä muun muassa uusintahakemusten käsittelyä koskevia käytäntöjä ja ohjeistusta varmistaakseen, että kansainvälisen suojelun tarpeessa oleva hakija tunnistetaan kaikissa tilanteissa.
Uusintahakemusten käsittelyn kehittäminen parantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa
Turvapaikanhakijan suojelun tarve tulee selvittää täysin jo hänen ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa yhteydessä. Aina tämä ei kuitenkaan toteudu, kuten tuoreesta selvityksestäkin on huomattavissa. Näissä tapauksissa turvapaikanhakijoilla on mahdollista jättää vielä uusi hakemus, estääkseen palautuksen vaarallisiin olosuhteisiin.
Amnesty pitää erittäin tärkeänä päätöstä kehittää uusintahakemuksia koskevia käytäntöjä. Erityisesti vuosina 2016-2017 turvapaikkapäätösten laatu kärsi Maahanmuuttoviraston työpaineen takia samalla, kun edellinen hallitus lakimuutoksin heikensi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Vaarana on, että tuona aikana on tehty enemmänkin Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisia päätöksiä.
Moni turvapaikanhakija haluaa ottaa edellisen päätöksen puutteet esille uusintahakemuksessaan, ettei vainon vaara jää Maahanmuuttovirastolta enää tunnistamatta. Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan enää tutki vanhoja turvapaikkaperusteita, vaan vaatii täysin uusia perusteita kansainvälisen suojelun tarpeelle. Vuonna 2019 tehdyn lakimuutoksen jälkeen uusien perusteluiden pitää lisäksi lisätä suojelun tarvetta merkittävästi, jotta uusintahakemus käsitellään. Kynnystä ottaa hakemus uudestaan käsiteltäväksi on siis nostettu.
Uusintahakemuksia koskeva tiukentunut käytäntö ja lainsäädäntö johtavat siihen, että vuosien 2016-2017 aikana tehtyjä mahdollisesti puutteellisia tai laadultaan heikkoja päätöksiä ei enää tarkastella. Tällöin vaarana on, että aiemman turvapaikkaprosessin puutteita ei huomata. Ihmisiä saatetaan palauttaa kotimaahansa hengenvaaraan.
Uusintahakemusten huolellinen käsittely on ehdottoman tärkeää oikeudenmukaisen ja luotettavan turvapaikkaprosessin varmistamiseksi. Uusintahakemusten avulla voidaan varmistaa, että kaikki, jotka ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun, myös saavat sitä.
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ollaan onneksi sisäministeriön johdolla parantamassa. Kuitenkaan uusintahakemuksia koskevan lainsäädännön heikennykseen ei olla Amnestyn tietojen mukaan tekemässä parannuksia. Amnesty vaatiikin, että Maahanmuuttoviraston lisäksi myös sisäministeriön ja hallituksen tulisi tarkastella sitä, miten uusintahakemuksia koskevat muutokset ovat vaikuttaneet turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutumiseen ja tehdä kiireellisesti ehdotus laintilan muutoksesta.