Amnestyn tutkimus osoittaa Yhdysvaltojen olevan vastuussa iskusta iranilaiseen kouluun, jossa kuoli 168 ihmistä. Hyökkäys loukkaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja osoittaa siviilejä suojaavien varotoimien laiminlyönnin. Amnesty vaatii iskun suunnittelusta ja toteutuksesta vastuussa olevia tahoja tilille teoistaan.
Amnestyn keräämä näyttö osoittaa, että Yhdysvallat iski täsmäaseella Iranin Hormozganin provinssissa Minabin kaupungissa sijaitsevaan koulurakennukseen helmikuun lopussa. Ilmaiskun kohteena olivat myös 12 koulun vieressä sijainnutta Iranin vallankumouskaartin (IRGC) hallinnoimaa rakennusta.
Kouluun kohdistettu ohjusisku viittaa siihen, että Yhdysvaltain joukot ovat hyödyntäneet vanhentunutta tiedustelutietoa, eivätkä ole asianmukaisesti varmistaneet, että suunnitellun iskun kohde oli sotilaallinen.
“Hyökkäys kouluun, jonka luokkahuoneet ovat täynnä lapsia, on kammottava osoitus siitä, kuinka siviilit maksavat käynnissä olevan konfliktin korkeimman hinnan. Koulun pitäisi olla turvapaikka oppimiselle, Minabissa siitä tuli joukkomurhan näyttämö”, sanoo Amnestyn tutkimusjohtaja Erika Guevara-Rosas.
Yhdysvaltain viranomaiset ovat ilmoittaneet käynnistävänsä tutkinnan kouluiskusta. Amnestyn mukaan tutkinnassa on selvitettävä, miten tiedustelutietoa kerättiin, miten päätös iskun kohteesta tehtiin, missä määrin tekoälyä käytettiin päätöksenteossa ja miten siviilien suojelu huomioitiin.
“Mikäli rakennusta ei tunnistettu kouluksi ja Yhdysvaltain joukot iskivät siihen siitä huolimatta, on kyse räikeästä huolimattomuudesta, tiedustelun häpeällisestä epäonnistumisesta ja vakavasta kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksesta.”
“Jos Yhdysvallat sen sijaan tiesi koulun sijaitsevan Iranin vallankumouskaartin hallinnoiman keskuksen vieressä ja päätti iskeä ilman kaikkia mahdollisia varotoimia – esimerkiksi antamalla ennakkovaroituksen tai iskemällä yöllä, jolloin koulu olisi ollut tyhjä – kyse on summittaisesta hyökkäyksestä, joka on tutkittava sotarikoksena”, Guevara-Rosas sanoo.
Amnesty vaatii myös Iranin viranomaisia siirtämään siviilit välittömästi pois sotilaallisten kohteiden läheisyydestä ja sallimaan riippumattomien ihmisoikeustarkkailijoiden pääsyn maahan.
Reppuja ja ruumiita raunioissa
Amnestyn tekniseen tutkimukseen erikoistunut Evidence Lab -osasto on analysoinut kouluiskuun liittyviä satelliittikuvia, videoita ja valokuvia sekä kuvamateriaalia ammuksen jäänteistä, pelastustoimista ja vainajien etsinnästä. Aineistoa on verrattu Iranin, Israelin ja Yhdysvaltain viranomaisten lausuntoihin, valtiollisen ja riippumattoman median raportteihin sekä Minabin aluetta tuntevien lähteiden haastatteluihin.
Näytön perusteella Yhdysvallat iski Shajareh Tayyebeh -nimiseen alakouluun aamulla 28. helmikuuta 2026, tappaen paikallisten viranomaisten mukaan yhteensä 168 ihmistä – lapsia, vanhempia ja opettajia. Koulussa opiskeli tyttöjä ja poikia, joita opetettiin eri kerroksissa.
Amnestyn mukaan iskussa käytettiin todennäköisesti Yhdysvalloissa valmistettua täsmäohjattua Tomahawk-ohjusta. Yhdysvallat on ainoa Tomahawk‑ohjuksia käyttävä toimija Iranin konfliktissa.
Hyökkäyksen alettua koulun henkilökunta ryhtyi ottamaan yhteyttä koululaisten vanhempiin ja pyysi heitä hakemaan lapsensa kotiin. Henkilökunnan avunpyyntö tuli noin 15 minuuttia ennen Iranin viranomaisten koko maahan antamaa virallista vaaratiedotetta, jossa kaikki koulut kehotettiin sulkemaan. Koulun opettajat jäivät rakennukseen auttaakseen lasten evakuoinnissa, ja valtaosa koulussa olleista ihmisistä kuoli ohjusiskussa.
Iskun jälkeinen videomateriaali koulun pihalta näyttää rakennuksen länsiosan sortuneen rauniokasaksi ja itäosan kärsineen mittavia vaurioita, paksun savun noustessa koulun sisältä. Useilla videoilla näkyy yhteen kerättyjä pölyisiä lasten reppuja, joista osa vaikuttaa veren tahrimilta; toisessa videossa luokkahuoneen penkit ja pulpetit ovat sortuneen rakenteen peitossa. Osassa videoita raunioista on erotettavissa aikuisten ja lasten ruumiinosia.
Koulu oli erillään sotilasalueesta
Iskun jälkeen media ja useat järjestöt ovat raportoineet, että iskun kohteena ollut koulurakennus on erillään Iranin vallankumouskaartin hallinnoimasta keskuksesta. Tämä olisi pitänyt olla myös Yhdysvaltain joukkojen tiedossa.
Amnestyn selvityksen mukaan koulu sijaitsee Shahrake Al-Mahdin kaupunginosassa Minabissa, ja sen naapurissa on vallankumouskaartin merivoimien Seyyed al-Shohada Asif -ohjusprikaatin keskus, joka vastaa Etelä-Iranin rannikkopuolustuksesta. Kompleksin muurien sisällä toimii myös merivoimien terveydenhuollon Shahid Absalan -erikoisklinikka.
Paikallisten lähteiden mukaan koulussa käy sekä vallankumouskaartin henkilökunnan että alueen vähävaraisten perheiden lapsia. Lähteet kertovat koulurakennuksen toimineen aiemmin vallankumouskaartin kompleksin komentokeskuksena, ennen kuin se muutettiin kouluksi. Satelliittikuvissa vuodelta 2013 koulu on osa vallankumouskaartin kompleksia, kun taas vuonna 2016 se on fyysisesti erotettu keskuksesta ja koulurakennukselle on tehty omat sisäänkäynnit.
Iranin viranomaiset hyödyntävät lapsiuhreja propagandaan
Iskun jälkeen Iranin viranomaiset ovat hyödyntäneet uhrien omaisten ja selviytyneiden lasten kärsimystä propagandatarkoituksiin. Kaikki iskussa kuolleiden lasten ruumiit päätettiin haudata valtiollisesti järjestetyssä tilaisuudessa, vaikka osa uhreista ja heidän perheistään kuuluu sunnalaiseen baluchi-vähemmistöön, joka noudattaa erilaisia uskonnollisia hautajaisrituaaleja. Kun osa perheistä ilmaisi toiveen järjestää hautajaiset omien perinteidensä mukaisesti, viranomaiset kielsivät sen.
Amnestyn näyttö osoittaa myös, että Iranin viranomaiset ovat käyttäneet iskusta selvinneitä, traumatisoituneita lapsia valtiollisessa propagandassa. Lapsia on viety kuvattaviksi koulun raunioille, vaikka he ovat näkyvästi haavoittuneita. Viranomaisten 5. maaliskuuta 2026 julkaisemalla videolla haastatellaan kahta, arviolta 7–11-vuotiasta, silminnähden järkyttynyttä tyttöä. Heiltä kysytään, ketkä heidän ystävistään kuolivat iskussa ja keitä kuolleista he rakastivat eniten.
Tällaiset omaisia ja lapsia välineellistävät teot voivat rikkoa kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun ehdotonta kieltoa.
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus suojelee siviilejä
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus velvoittaa konfliktin osapuolia erottamaan sotilaat ja sotilaalliset kohteet sekä siviilit ja siviilikohteet (kuten koulut) toisistaan. Siviilejä ja siviilikohteita vastaan hyökkääminen on kiellettyä.
Osapuolten on myös noudatettava kaikkia toteutettavissa olevia varotoimia siviilien suojelemiseksi, mukaan lukien sotilaskohteiden tutkiminen ajantasaisen tiedustelutiedon avulla. Mikäli käy ilmi, että kyseessä on siviilikohde tai hyökkäys aiheuttaisi suhteetonta kärsimystä siviileille, se on keskeytettävä tai peruutettava.
Lisäksi osapuolten on kaikin mahdollisin tavoin suojeltava siviilejä ja siviilikohteita hyökkäysten vaikutuksilta, esimerkiksi siirtämällä siviilit pois sotilaskohteiden läheisyydestä.
Yhdysvaltojen ja Israelin 28. helmikuuta 2026 aloittaman sotilasoperaation myötä Iraniin on tehty tuhansia iskuja, joihin Iran on vastannut iskemällä eri puolille Lähi-itää. Nopeasti laajentunut konflikti on johtanut merkittävään siviiliuhrien määrään ja siviili-infrastruktuurin tuhoon. Ainakin 1255 ihmisen on raportoitu kuolleen Iranissa, yli 773 Libanonissa, vähintään 12 Israelissa, ja vähintään 17 muissa alueen maissa.
Iranin viranomaisten mukaan ainakin 66 koulua eri puolilla Irania on vaurioitunut tai tuhoutunut, ja oppilaita on kuollut useissa kouluissa väkivallan seurauksena.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!