Siviiliuhrien määrä Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan on kasvanut merkittävästi viime kuukausina. Lokakuusta 2026 on muodostumassa yksi Ukrainan siviilien kannalta tappavimmista ajanjaksoista vuosiin.
Venäjä on viime kuukausina kiihdyttänyt järjestelmällisiä iskujaan Ukrainan voimalaitoksiin kylmän talven alla. Se kohdistaa hyökkäyksiään myös kauas rintamalinjojen taakse vaarantaen siviilien hengen ja terveyden. Tavoitteena näyttää olevan yritys tehdä ukrainalaisten arjesta kestämätöntä.
”Maailma tietää jo, mitä tapahtuu, kun Venäjä käyttää kylmää talvea aseena. Uudet iskut energiainfrastruktuuriin uhkaavat syöstä miljoonat ukrainalaiset jälleen hengenvaarallisiin oloihin vuoden kylmimpään aikaan”, sanoo Amnestyn kriisitoiminnan johtaja Scott Edwards.
YK:n riippumaton tutkintakomissio totesi 26. lokakuuta, että Venäjä on syyllistynyt Ukrainassa sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan iskemällä tarkoituksellisesti energiainfrastruktuuriin. Iskujen seurauksena miljoonat ihmiset ovat jääneet ilman sähköä ja lämmitystä pakkasessa.
Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on nostanut sotarikossyytteet Venäjän ilmavoimien kenraaliluutnantti Sergei Kobylashia ja Mustanmeren laivaston amiraali Viktor Sokolovia vastaan. Heidän epäillään johtaneen Ukrainan energiainfrastruktuuriin kohdistuneita iskuja. Amnesty on aiemmin dokumentoinut, miten Venäjän laajat voimalaitoksiin kohdistuneet iskut ovat hengenvaarallisia siviileille.
Miljoonat kärsivät iskujen seurauksista
YK:n mukaan Venäjän iskut tappoivat syyskuussa 2026 vähintään 328 siviiliä ja haavoittivat 2 105. Kuolonuhrien määrä oli 85 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Lokakuun ensimmäistä puoliskoa on puolestaan kuvattu yhdeksi Ukrainan siviilien kannalta tappavimmista ajanjaksoista vuosiin.
Lokakuun 13. ja 14. päivänä Venäjän iskut vaurioittivat muun muassa Kiovan kolmea tärkeintä voimalaitosta. Noin 600 000 ihmistä jäi väliaikaisesti ilman sähköä. Lokakuun 17. päivänä uudet iskut tappoivat tiettävästi ainakin kahdeksan ihmistä, haavoittivat 60 ja katkaisivat sähköt yli miljoonalta.
Venäjän puolustusministeriö ja presidentti Vladimir Putin ovat julkisesti ilmoittaneet Ukrainan energiainfrastruktuurin olevan iskujen kohteena. Venäjän sotilasjohto tietää aiempien talvien perusteella hyvin, millaista kärsimystä sähkölaitoksiin ja lämmönjakeluun kohdistuvat hyökkäykset aiheuttavat siviileille.
Ikääntyneitä, vammaisia ja lapsiperheitä koetellaan eniten
YK:n seurannan mukaan Venäjän asevoimat teki talvella 2025–2026 vähintään 423 iskua energiainfrastruktuuriin ja 74 iskua voimalaitoksiin. Iskut aiheuttivat laajoja sähkökatkoja ja katkaisivat lämmityksen sadoilta tuhansilta ihmisiltä lämpötilan laskiessa alle 20 pakkasasteeseen. Sähkön, veden ja lämmityksen puute vaikeutti sairaaloiden ja koulujen toimintaa. Erityisen raskaasti seuraukset koettelivat ikääntyneitä ihmisiä, vammaisia, naisia ja lapsiperheitä.
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan voimalaitokset ovat lähtökohtaisesti siviilikohteita. Niihin kohdistuvat iskut voivat olla sotarikoksia, jos niiden voidaan ennakoida aiheuttavan kohtuutonta vahinkoa siviileille suhteessa saavutettavaan konkreettiseen ja välittömään sotilaalliseen hyötyyn. Amnesty vaatii Venäjää lopettamaan hyökkäykset Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja muut kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset.
Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on antanut Vladimir Putinista pidätysmääräyksen sotarikosepäilyjen vuoksi. Samaan aikaan Yhdysvaltain hallinto heikentää tuomioistuimen toimintaa muun muassa asettamalla pakotteita sen työntekijöille. Amnesty kehottaa valtioita puolustamaan ICC:tä ja kansainvälistä oikeusjärjestelmää sekä varmistamaan, että tuomioistuimen työtä voidaan jatkaa riippumattomasti.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!