Satoja siviilejä on kuollut Ukrainan Harkovassa venäläisjoukkojen summittaisissa pommituksissa, joissa on käytetty laajalti kiellettyjä rypälepommeja sekä epätarkkoja raketteja, selviää Amnesty Internationalin uudesta tutkimuksesta.
Amnesty Internationalin ‘Anyone can die at any time’: Indiscriminate attacks by Russian forces in Kharkiv, Ukraine –raportti osoittaa, että Venäjän joukot ovat käyttäneet toistuvasti esimerkiksi 9N210/9N235-rypälepommeja ja sirotemiinoja, jotka ovat kielletty kansainvälisissä sopimuksissa summittaisuutensa vuoksi.
Venäjä ei ole allekirjoittanut rypälepommeja tai jalkaväkimiinoja koskevia yleissopimuksia, mutta kansainvälinen humanitaarinen oikeus kieltää mielivaltaiset hyökkäykset ja summittaisten aseiden käytön. Summittaiset hyökkäykset, jotka johtavat siviilien kuolemaan, loukkaantumiseen tai siviilikohteiden tuhoutumiseen, ovat sotarikoksia.
“Ihmisiä on kuollut kodeissaan ja kaduilla, leikkipuistoissa ja hautausmailla, humanitaarista apua jonottaessaan ja ruoka- tai lääkeostoksilla”, sanoo Amnestyn kriisitutkija Donatella Rovera.
Harkovan alueellisen sotilashallinnon lääketieteellisen osaston johtajan mukaan Harkovassa on kuollut 606 ja loukkaantunut 1248 siviiliä sodan alun jälkeen. Amnesty tutki kaikkiaan 41 iskun jälkiä ja haastatteli yli 160 ihmistä, mukaan lukien iskuista selviytyneitä ja heitä hoitaneita lääkäreitä, silminnäkijöitä sekä uhrien läheisiä.
Iskuja leikkipuistoissa ja asuinkortteleissa
Venäjä alkoi pommittaa 1,5 miljoonan asukkaan Harkovaa heti hyökkäyssodan alussa helmikuussa. Venäjän joukot iskivät 12. maaliskuuta Saltivkan naapurustossa sijaitsevaan leikkipuistoon. 30-vuotias Veronica Tšerevytško menetti raketti-iskussa oikean jalkansa.
“Istuin tässä penkillä. Muistan kuulleeni vihellyksen juuri ennen räjähdystä. Sitten heräsin sairaalasta ilman oikeaa jalkaani”, Tšerevytško kertoo Amnestylle.
“Elämäni on jakaantunut aikaan ennen tuota maaliskuista päivää ja aikaan sen jälkeen. Tulen tottumaan tähän, mutta vielä en ole siinä pisteessä. Yritän usein koskea jalkaani tai rapsuttaa sitä. En tiedä, mitä sanoisin iskun tekijöille. En tule koskaan ymmärtämään heitä.”
15. huhtikuuta Venäjän joukot laukaisivat rypälepommeja Industrialnin naapurustossa. Iskussa kuoli ainakin yhdeksän ja loukkaantui yli 35 ihmistä, mukaan lukien useita lapsia. Läheisen sairaalan lääkärit näyttivät Amnestyn tutkijoille iskun uhrien kehoista poistettuja metallisirpaleita. Tutkijat tunnistivat näistä 9N210/9N235-rypälepommien palasia.
“Räjähdysten ääni alkoi yhtäkkiä. Räjähdyksistä nousi mustaa savua. Menimme matalaksi ja yritimme löytää suojaa. Naapurini 16-vuotias poika, Artem Ševtšenko, kuoli siihen paikkaan. Hänen isänsä lonkka murtui ja jalassa oli sirpalehaava. On vaikeaa arvioida, kuinka kauan räjähdykset kestivät; minuutti voi tuntua ikuisuudelta”, kuvailee 53-vuotias, hoitajana työskentelevä Tetiana Ahajeva.
Laajalti kiellettyjen rypälepommien toistuva käyttö on järkyttävä osoitus täydellisestä piittaamattomuudesta siviilejä kohtaan. Iskuihin syyllistyneiden venäläisjoukkojen on jouduttava vastuuseen teoistaan, ja uhrien sekä heidän perheidensä on saatava korvaus kärsimyksistään.