Sortavia huivilakeja vastustaneet mielenosoitukset alkoivat Iranissa syyskuussa 2022. Kuluneen vuoden aikana Iranin viranomaiset ovat tappaneet, kiduttaneet, pidättäneet ja ahdistelleet mielenosoittajia sekä heidän perheitään ilman seurauksia. Amnesty vaatii muiden maiden hallituksia toimimaan, jotta ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet viranomaiset joutuvat vastuuseen teoistaan ja uhrit saavat oikeutta sekä korvauksia.
Iranin viranomaiset ovat syyllistyneet lukemattomiin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin syyskuussa 2022 alkaneiden mielenosoitusten aikana sekä niiden jälkeen. Viranomaiset ovat tappaneet satoja mielenosoittajia ja sivullisia, teloittaneet ainakin seitsemän mielenosoittajaa epäoikeudenmukaisten oikeudenkäyntien jälkeen, pidättäneet kymmeniä tuhansia ihmisiä mielivaltaisesti, kiduttaneet ja raiskanneet vankeja, häirinneet mielenosoituksissa tapettujen läheisiä sekä rangaisseet huivilakeja uhmanneita tyttöjä ja naisia.
Yhdenkään viranomaisen toimista ei ole käynnistetty rikostutkintaa, saati syytetty, tuomittu tai rangaistu ihmisoikeusloukkauksista.
Iranin viranomaiset ovat hyökänneet naisten ja tyttöjen oikeuksia vastaan
Iranin viranomaiset väittivät lakkauttaneensa huivipakkoa valvovan moraalipoliisin joulukuussa 2022, mutta moraalipoliisi palasi partioimaan jo heinäkuussa 2023.
Huhtikuusta 2023 alkaen viranomaiset ovat kiristäneet huivipakon valvontaa entisestään ja alkaneet käyttää uudenlaisia rangaistuksia huivipakkoa uhmaavia naisia vastaan. Valvontaa on tehostettu muun muassa kasvojentunnistusteknologialla ja esimerkiksi liikennekameroita on käytetty ilman huivia autolla ajavien naisten tunnistamiseen.
Amnestyn mukaan kesäkuun puoliväliin mennessä huivitta ajaville naisille oli lähetetty ensimmäisestä rikkeestä lähes miljoona varoitustekstiviestiä, toisesta rikkeestä yli satatuhatta viestiä auton väliaikaisesta hyllyttämisestä ja noin 2000 autoa oli takavarikoitu toistuvan rikkeen vuoksi.
Huivipakon valvontaa on lisätty myös työpaikoilla. Valvonnan ohella viranomaiset ovat kieltäneet huivipakkoa uhmanneilta tytöiltä ja naisilta esimerkiksi opiskelun, terveydenhuollon palveluita, pankkipalveluita sekä julkisen liikenteen.
Viranomaisten “Hijab ja siveys” -kampanjaa siivittävät myös viranomaisten kommentit, joissa huivista luopuminen rinnastetaan esimerkiksi mielenterveyden häiriöön, sosiaaliseen sairauteen tai seksuaaliseen turmeltuneisuuteen.
Huivipakkoa uhmanneita naisia on myös tuomittu vankeuteen, sakkoihin sekä erilaisiin rangaistuksiin, kuten ruumiiden pesemiseen. Viranomaiset suunnittelevat myös uusia huivilakeja, joiden rikkomisesta saa entistä vakavampia tuomioita.
Viranomaiset valehtelevat mielenosoittajien kuolemista
Iranin poliisi ja muut viranomaiset hajottivat mielenosoituksia esimerkiksi ampumalla kovia ammuksia väkijoukkoon. Viranomaiset tappoivat syys-joulukuussa 2022 satoja mielenosoittajia ja sivullisia, myös kymmeniä lapsia. Yli puolet tapetuista kuului sorrettuihin balutsi- ja kurdivähemmistöihin.
Viranomaiset ovat syyttäneet kuolemista mellakoitsijoita tai “tuntemattomia henkilöitä” ja väittäneet kuolemia itsemurhiksi ja onnettomuuksiksi. Viranomaiset ovat lisäksi uhkailleet ja häirinneet kuolonuhrien perheitä ja läheisiä.
Tuhannet mielenosoittajat ja sivulliset saivat viranomaisten väkivallasta pysyviä vammoja. Ihmiset ovat esimerkiksi menettäneet näkönsä tai raajoja. Moni hengissä selvinnyt elää pitkäaikaisten fyysisten ja psyykkisten vammojen kanssa.
Viranomaiset ovat pidättäneet mielivaltaisesti kymmeniä tuhansia aikuisia ja lapsia, kuten mielenosoittajia, ihmisoikeuspuolustajia ja aktivisteja. Viranomaiset ovat kiduttaneet ja pahoinpidelleet tuhansia mielivaltaisesti pidätettyjä, myös lapsia. Pidätettyjen joukossa on ollut ainakin 90 toimittajaa tai muuta media-alalla työskentelevää ja 60 asianajajaa. Viranomaisten suorittamien pidätysten määrä on lisääntynyt mielenosoitusten vuosipäivän lähestyessä.
Kuolemantuomiota käytetään pelotteena
Iranin viranomaiset ovat viime vuosina yhä useammin käyttäneet kuolemantuomioita poliittisen sorron välineenä kylvääkseen pelkoa. Tuomiot annetaan usein räikeän epäoikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä.
Iranin viranomaiset ovat teloittaneet ainakin seitsemän mielenosoittajaa. Osa teloitettiin väitettyjen rikosten, kuten julkisten paikkojen tuhoamisen, perusteella. Osan väitettiin liittyneen viranomaisten kuolemiin mielenosoituksissa.
Iranin korkein oikeus vahvisti kaikki kuolemantuomiot huolimatta todisteiden puutteesta. Teloitettujen väitteitä heidän kokemastaan kidutuksesta ei tutkittu. Teloitettujen lisäksi kymmenet ihmiset odottavat yhä kuolemantuomionsa toimeenpanoa.
Rankaisemattomuuden kriisi
Iranin viranomaiset ovat kieltäytyneet tekemästä perusteellista, itsenäistä ja riippumatonta tutkintaa mielenosoituksissa ja niiden jälkeen tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista. Sen sijaan viranomaiset ovat kehuneet poliisia ja muita turvallisuudesta vastaavia viranomaisia mielenosoitusten tukahduttamisesta, sekä suojanneet viranomaisia rangaistuksilta – esimerkiksi kaksi virkailijaa, jotka myönsivät raiskanneensa naismielenosoittajia Teheranissa, jäivät ilman tuomiota.
Viranomaiset eivät ole vastaanottaneet kuolonuhrien omaisten valituksia, vaan uhanneet tappaa tai muuten vahingoittaa omaisia, mikäli he jatkaisivat valitusten tekoa.
Amnesty International katsoo, että YK:n ihmisoikeusneuvoston perustama tutkimusmekanismi on hyvä alku rankaisemattomuuden kitkemiselle, mutta se ei yksinään riitä. Amnesty vaatii muiden maiden hallituksia käyttämään yleismaailmallista tuomiovaltaa, eli mahdollisuutta syyttää kansainvälisistä rikoksista epäiltyjä myös kansallisissa tuomioistuimissa, kansainvälisen oikeuden loukkausten tutkimiseen, vastuullisten henkilöiden tunnistamiseen ja mikäli riittävää todistusaineistoa löytyy, kansainvälisiin pidätysmääräyksiin.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!