Ihmisoikeusneuvosto on YK:n tärkein ihmisoikeuksia suojeleva ja edistävä foorumi, jossa jäsenmaat kerääntyvät yhteen keskustelemaan ihmiskunnan vaikeimmista haasteista ja tiestä kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa. Suomen kolmivuotinen kausi neuvostossa lähenee loppuaan, ja Amnesty peräänkuuluttaa viime metreiltä rohkeita tekoja maailman ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.
Suomi on ollut ihmisoikeusneuvoston jäsen keskellä myrskyistä maailmantilannetta. Muun muassa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Gazan katastrofaalinen ihmisoikeustilanne ovat laittaneet agendaa uusiksi, ennätysmäärä ihmisiä on ajautunut pakolaisiksi ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhä useamman arjessa. Kriisien keskellä Suomi on tehnyt parhaansa haavoittuvien ryhmien oikeuksien esille nostamisen puolesta. Työn keskiössä ovat olleet naisten ja tyttöjen, vammaisten henkilöiden, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen oikeudet.
Amnesty antaa Suomelle kiitosta monien tärkeiden teemojen ja maatilanteiden huomioimisesta.
“Suomi nosti omissa puheenvuoroissaan viime vuonna esille esimerkiksi sateenkaariyhteisön kohtelun Venäjällä sekä etnisten, uskonnollisten ja kielellisten vähemmistöjen ja ihmisoikeuspuolustajien aseman Kiinassa,” sanoo Amnestyn Suomen osaston vaikuttamistyön asiantuntija Vilja Härkönen.
Amnesty peräänkuuluttaa Suomelta kuitenkin edelleen suurempaa aktiivisuutta. Avainasemaan nousee niin kutsuttu päätöslauselma, joka on yksi ihmisoikeusneuvoston tärkeimmistä työkaluista: se on neuvoston yhteinen kannanotto, jossa voidaan esimerkiksi painokkaasti kehottaa yksittäistä maata tarttumaan ihmisoikeusongelmiinsa. Amnesty toivoo Suomen näyttävän johtajuutta ja olevan aloitteellinen tällaisen päätöslauselman laatimisessa.
”Valitettavasti on monia maita, joiden huono ihmisoikeustilanne vaatisi päätöslauselman laatimista ja maan ihmisoikeustilanteen säännöllistä tarkastelua ihmisoikeusneuvostossa”, Härkönen toteaa.
Neuvostovuonna 2023 maailman maita puhututtivat suuret teemat, joiden eteen Suomen on jatkettava ponnisteluja. Lue niistä lisää:
- Naisten oikeuksia on edistettävä, vaikka osa maista laittaakin kapuloita rattaisiin
YK:lla on ollut merkittävä rooli maailmanlaajuisen tasa-arvon edistämisessä, ja yksi tärkeä väylä tälle työlle on ihmisoikeusneuvosto. Neuvosto seuraa eri maiden tasa-arvokehitystä ja istuttaa maat yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan aiheesta. Se on kannustanut jäsenvaltioita työskentelemään esimerkiksi sukupuoleen kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi sekä taloudelliseen tasa-arvon, lisääntymisoikeuksien, koulutuksen saavutettavuuden ja yhteiskunnalliseen osallistumisen eteen.Kesällä 2023 neuvosto kokoontui keskustelemaan naisten ja tyttöjen oikeuksista, ja päätyi odotetusti vääntämään peistä aiheesta. Viime vuosina konservatiivisia arvoja vaalivat valtiot ovat pyrkineet vaikuttamaan neuvoston teksteihin, tavoitteenaan häivyttää tasa-arvokysymykset taka-alalle. Näiden maiden johdossa tasa-arvopyrkimykset nähdään perinteisten perhearvojen uhkana ja läntisten liberaalien arvojen tuputtamisena.
Erityisesti Venäjä on muodostanut liittouman tasa-arvon vastaisten näkemysten pohjalle. Sen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Nigeria, Egypti, Kiina ja Saudi-Arabia. Yhdessä maat äänestävät naisten oikeuksia ja sukupuolen moninaisuutta huomioivia muotoiluja vastaan.
Vilja Härkösen mukaan ei ole samantekevää, mitä sanamuotoja esimerkiksi päätöslauselmissa käytetään.
”Päätöslauselmien kieltä hyödynnetään, kun kansainvälistä oikeutta kehitetään, ja kansallisesti, esimerkiksi lainsäädäntöä laadittaessa. Siksi konservatiiviset valtiot pyrkivät estämään edistyksellisen ja ihmisoikeuksia turvaavan kielen sisällyttämisen päätöslauselmiin.”
Kesällä ryhmä maita esitteli aloitteen lapsi- ja pakkoavioliittojen lopettamiseksi. Nigeria ja Saudi-Arabia pyrkivät ujuttamaan tekstiin maininnan siitä, että nuorten seksuaalikasvatuksen tulee ensisijaisesti tapahtua vanhempien opastuksella. Egypti taas pyrki lieventämään muotoilua parisuhdeväkivallan tuomittavuudesta.
Kanada puolestaan esitteli kannanoton, jossa peräänkuulutettiin lisää toimia naisiin ja tyttöihin kohdistetun väkivallan torjumiseksi. Poikkiteloin asettuivat Venäjä, joka ei halunnut tekstiin mainintaa seksuaalikasvatuksen tarpeellisuudesta, Irak ja Saudi-Arabia, jotka eivät hyväksyneet kohtia lisääntymisoikeuksista ja kehollisesta itsemääräämisoikeudesta, sekä Egypti, jota ei miellyttänyt, että tekstissä pidettiin tärkeänä oikeutta turvallisiin abortteihin. Vaikka vastustaneiden maiden ehdotukset hylättiin äänestyksessä, ei kyseessä ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun naisten oikeuksien vastainen liikehdintä näytti vaikutusvaltaiset kasvonsa.
Amnesty kehottaa Suomea ja muita neuvoston maita puolustamaan tasa-arvoa voimakkaasti. Muutoin se saattaa kadota agendalta, ja vuosikymmenten kova työ naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi ympäri maailman uhkaa ottaa takapakkia.
- Yksittäisten maiden ihmisoikeusongelmiin ja rasismiin on uskallettava tarttua
Yksi ihmisoikeusneuvoston tärkeimpiä tehtäviä on tarkkailla miten ihmisoikeudet toteutuvat maailman eri maissa. Sen se tekee nostamalla heikentyneitä ihmisoikeustilanteita valokeilaan ja lähettämällä riippumattomia tutkijoita ja asiantuntijoita keräämään tutkimusaineistoa maista, joissa ihmisoikeusloukkauksia epäillään tapahtuvan. Jotta tutkimus- ja tarkkailuryhmiä voidaan perustaa ja ne voivat työskennellä pitkäjänteisesti, on niiden saatava riittävästi tukea ihmisoikeusneuvostossa istuvilta mailta.Viime vuoden suuriin pettymyksiin kuului neuvoston päätös lopettaa riippumattoman asiantuntijaryhmän tutkimustyö Etiopiassa, vaikka maan väkivaltaisuudet jatkuivat – varsinkin Tigrayn maakunnassa. Kyseessä oli ainoa puolueeton ja uskottava tutkimusryhmä, joka keräsi todisteita maassa tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista. Myös sisällissodan partaalla horjuvassa Libyassa toimivan tutkimusryhmän työ päätettiin, vaikka siviilit kärsivät maan kahden hallituksen välisestä verisestä valtakamppailusta, ja ihmisoikeuspuolustajia vainotaan yhä enenevissä määrin.
Vaikka yksittäisten maiden ongelmat olisivat yleisesti tiedossa, ei neuvosto aina onnistu käsittelemään niitä. Haasteena on maiden ja niiden liittoutumien toimettomuus tai haluttomuus ottaa vetovastuuta tai jakaa vastuuta päätöslauselmista, joilla perustetaan ihmisoikeustilanteita tutkivien asiantuntijoiden toimeksiantoja.
Vilja Härkösen mukaan mahdollisten päätöslauselmien kohteena olevat maat saattavat yhdessä liittolaistensa kanssa käydä kampanjaa asiantuntijaryhmän perustamista tai jatkoa vastaan.
”Esimerkiksi viime vuonna sekä EU:n haluttomuus ottaa vetovastuuta Etiopian ihmisoikeustilannetta tutkivan asiantuntijaryhmän jatkoa käsittelevästä päätöslauselmasta että Etiopian, Kiinan ja joidenkin afrikkalaisten valtioiden kampanja ryhmän toimeksiannon uusimista vastaan estivät päätöslauselman laatimisen kokonaan.”
On myös monia muita maita, joiden ihmisoikeustilanteen seuraaminen ihmisoikeusneuvostossa olisi tarpeellista. Esimerkiksi Egyptin tilanteeseen ei ole otettu kantaa, vaikka maan hallitus kieltäytyy käsittelemästä siellä vallitsevaa ihmisoikeuskriisiä. Egyptin hallitus on saanut kritiikkiä sen laajasta terrorismikäsitteen tulkinnasta, jonka avulla hiljennetään oppositiota, toimittajia ja mielenosoittajia. Riippumattomien tutkijoiden läsnäolo maassa olisi ensisijaisen tärkeää.
Pettymyksistä huolimatta neuvostossa nähtiin viime vuonna myös valonpilkahduksia. Iranin ihmisoikeustilannetta seuraavan erityisraportoijan työ jatkuu, ja Sudan, jossa siviilit ovat joutuneet maan hallituksen ja kapinallisryhmien välisten veristen yhteenottojen jalkoihin, saa oman tutkimusryhmän, joka kerää tietoa ihmisoikeusloukkauksista ja niihin syyllistyneistä tahoista.
Myös Venäjälle nimitettiin keväällä oma erityisraportoija keräämään todisteita kansalaisyhteiskunnan kohtelusta ja kyseisen erityisraportoijan mandaatti myös uusittiin syksyn istunnossa. Vuoden 2022 jälkeen maan ihmisoikeustilanne on heikentynyt merkittävästi, kun muun muassa kokoontumis- ja ilmaisunvapautta on rajoitettu entisestään. Syksyllä Venäjä pyrki takaisin ihmisoikeusneuvostoon saatuaan lähtöpassit aloitettuaan hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Venäjä ei kuitenkaan onnistunut keräämään tarpeeksi jäsenyyttä puoltavia ääniä, joten neuvoston ovet pysyvät suljettuina.
Maatilanteiden ja konfliktien käsittelyn lisäksi Amnesty korostaa antirasistisen työn tärkeyttä ihmisoikeusneuvostossa. Toistaiseksi neuvosto ei ole päässyt konkreettisista toimista yksimielisyyteen päätöslauselman muodossa.
“Pidämme valitettavana, etteivät jäsenvaltiot taaskaan viime vuonna onnistuneet hyväksymään yksimielisesti päätöslauselmaa konkreettisista toimista rasismia, rotusyrjintää, muukalaisvihaa ja niihin liittyvää suvaitsemattomuutta vastaan. Myös Suomi pidättäytyi äänestämästä kyseisen päätöslauselman kohdalla”, Härkönen huomauttaa.
Amnestyn mukaan Suomen ja muiden ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltioiden on puututtava rakenteelliseen rasismiin, rotusyrjintään ja muukalaisvihaan maailmanlaajuisesti. Niiden on myös ilmaistava vahvasti sitoutumisensa ja tukensa niin puheenvuorojen kuin päätöslauselmien muodossa rasismin kitkemiseen tähtäävälle Durbanin julistukselle ja toimintaohjelmalle sekä niiden täysimääräiselle täytäntöönpanolle.
- Kuunnelkaa ihmisoikeuspuolustajia
Kansalaisyhteiskunta ja aktivistit ovat tärkeä osa ihmisoikeusneuvoston toimintaa. Aktivisteilla ja järjestöillä on tietoa ihmisoikeuksien toteutumisesta ja niillä on tärkeä rooli ihmisoikeusloukkausten esille tuomisessa ruohonjuuritasolla. Ne taustoittavat ja neuvovat jäsenmaita päätöksissä ja linjauksissa. Esimerkiksi Suomella on ollut tapana valmistautua ihmisoikeusneuvoston istuntoihin järjestämällä tapaamisia ja kuulemistilaisuuksia kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.Järjestöt ovat kuitenkin kritisoineet viime vuosien kehitystä, jonka myötä kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia osallistua ihmisoikeusneuvoston toimintaan on kavennettu. Yhä harvempi pääsee neuvoston eteen puhumaan ja vuoropuhelu järjestöjen ja maiden välillä on vähentynyt. Mikäli ruohonjuuritason ääni vaimenee, sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia etenkin naisten, sateenkaari-ihmisten ja lasten puolesta työskentelevien järjestöjen ajamiin asioihin.
”Kansalaisyhteiskunnan ulossulkemisella YK:n ihmisoikeusneuvoston toiminnasta olisi katastrofaaliset seuraukset. Joidenkin maiden, kuten esimerkiksi Venäjän, kohdalla ihmisoikeusneuvosto on niitä harvoja kansainvälisiä foorumeja, jonka avulla maan kansalaisyhteiskunta voi tuoda esille näkemyksiään”, Härkönen sanoo.
Härkösen mukaan kansalaisyhteiskunnan ulossulkeminen johtaisi siihen, etteivät päättäjät tietäisi miten ihmisoikeudet tosiasiassa toteutuvat arjessa.
”Ihmisoikeusneuvoston tulisi varmistaa kaikkien niiden osallistuminen, joihin sen päätökset vaikuttavat.”
Amnesty ja 200 muuta organisaatiota ovat vedonneet YK:hon, jotta kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ihmisoikeusneuvoston työhön turvattaisiin, esimerkiksi etäyhteyksien avulla. Etäosallistumisen mahdollisuutta on karsittu, vaikka se on hyödyttänyt ihmisoikeustoimijoita, joille esimerkiksi matkustamisen korkea hinta, viisumien hankkiminen ja turvallisuusriskit aiheuttavat haasteita.
Järjestöt ovat myös ilmaisseet huolensa sen suhteen, että monissa maissa ruohonjuuritason toimijoita rangaistaan, vainotaan ja painostetaan sen takia, että ne tekevät yhteistyötä YK:n kanssa ja nostavat esiin kotimaansa epäkohtia. Organisaatiot patistavat ihmisoikeusneuvostoa ottamaan asian tosissaan ja tutkimaan raportoituja tapauksia.
Ihmisoikeusneuvoston työ jatkuu helmikuun lopussa. Alati polarisoituvassa maailmassa ihmisoikeuksista keskusteleminen käy koko ajan vaikeammaksi. Välinpitämättömyys yhdessä rakennettua järjestelmää kohtaan uhkaa nakertaa kunnioitusta kaikille yhteisiin ihmisoikeuksiin ja kansainvälisen oikeuden sääntöihin. Sen myötä myös ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä on vaikeampi saattaa vastuuseen teoistaan. Siksi ihmisoikeudet kaipaavat puolustajiaan — varsinkin ihmisoikeusneuvostossa.
Seuraava YK:n ihmisoikeusneuvoston istunto järjestetään 26.2.–5.4.2024. Amnesty International seuraa tiiviisti istuntoa ja pyrkii vaikuttamaan ihmisoikeuksien parempaan huomioimiseen istunnon keskusteluissa ja laadittavissa päätöslauselmissa. Järjestämme myös tuttuun tapaan huhtikuussa istunnon jälkeen Aitiopaikka-verkkokokoontumisen, jossa kerromme kevään istunnon kuulumisista.