Kansainväliset lääkeyhtiöt estävät matalan tulotason ja matalan keskitulotason maita rokottamasta väestöään koronavirusta vastaan Itä-Afrikassa. Vanhenemassa olevia rokotteita toimitetaan usein mahdottoman lyhyellä varoitusajalla, kertoo Amnesty Internationalin uusi selvitys.
Lääkeyhtiöt toimittavat valtaosan rokotteista vauraisiin maihin. Itäiseen Afrikkaan toimitetaan riittämättömästi rokotteita ja usein ne toimitetaan lyhyellä ja ennakoimattomalla varoitusajalla. Alueelle myös toimitetaan vanhenemassa olevia rokote-eriä, joka tekee rokotteiden käyttämisestä hyvin vaikeaa. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa jouduttiin tuhoamaan 59 000 rokoteannosta, jotka saapuivat maahan vain kaksi viikkoa ennen niiden vanhentumista huhtikuussa 2021.
“Myös vauraissa maissa on vaikeuksia järjestää rokotuksia terveydenhuollon vuosia jatkuneen kuormituksen vuoksi. Silti köyhempien maiden odotetaan jakavan rokote-eriä parin viikon varoitusajalla. Epäilen, ettei sellaisesta urakasta selvittäisi Suomessakaan”, toteaa Amnestyn asiantuntija Mariko Sato.
Pandemiaa edeltäneen kyselytutkimuksen mukaan Itä-Afrikassa on ollut hyvin korkea luottamus rokotteiden turvallisuuteen. Epäselvyys ja ennakoimattomuus rokotteiden saatavuudessa ovat kuitenkin heikentäneet luottamusta kansallisiin rokoteohjelmiin. Se on myös vaikeuttanut rokotetiedotuskampanjoiden suunnittelua. Tiedotuskampanjoilla on tärkeä rooli rokotemyönteisyyden edistämisessä.
Riittämättömillä rokotetoimituksilla on suora vaikutus alueen asukkaiden terveyteen ja elämään. Esimerkiksi Ugandassa koulut ovat olleet kokonaan tai osittain kiinni jo maaliskuusta 2020 saakka, lukuun ottamatta väliaikaista aukioloa helmi-kesäkuussa 2021.
Afrikan koronarokotekattavuus on tällä hetkellä alle kahdeksan prosenttia. Itä-Afrikan, Afrikan sarven sekä Afrikan suurten järvien alueilla on maita, joissa on maailman alhaisimmat rokotekattavuudet.
Esimerkiksi Burundissa rokotekattavuus on 0,01 prosenttia ja Kongon demokraattisessa tasavallassa kattavuus on 0,07 prosenttia. Korkein kattavuus on Ruandassa (29 %), mutta suurin osa maista jää alle kuuden prosentin kattavuuteen.
Amnesty vaatii lääkeyhtiöitä ja vauraita valtioita varmistamaan, että rokotteita toimitetaan köyhempiin maihin riittävästi ja järjestelmällisesti. Amnesty vaatii myös väliaikaista patenttijoustoa niin koronarokotteisiin kuin -lääkkeisiin ja -testeihin, jotta niitä voidaan tuottaa myös paikallisesti.
”Lääkeyhtiöiden ja vauraiden maiden pandemian aikainen toiminta ei kestä päivänvaloa – rokotteiden tuottamisessa ja toimituksissa on nyt ajateltava myös muitakin kuin vauraita maita”, Sato jatkaa.