Guatemalassa tuhannet ihmiset ovat lähteneet kaduille osoittamaan mieltään elokuisten presidentinvaalien jälkeen. Mielenosoittajat vastustavat syytteitä, joita viranomaiset ovat nostaneet vaaliprosessin avaintoimijoita, kuten vaaliviranomaisia ja voittajapuolueen jäseniä, vastaan. He vaativat ylimmän syyttäjän ja syyttäjäviraston jäsenten eroa.
Guatemalan hallituksen ja perustuslakituomioistuimen viimeaikaiset lausunnot ja toimenpiteet vaarantavat oikeuden rauhanomaiseen mielenilmaisuun ja saattavat johtaa mielenosoitusten väkivaltaiseen tukahduttamiseen.
Vaadi Guatemalan viranomaisia takaamaan kansalaisille oikeus rauhanomaiseen kokoontumiseen.
Miten toimin?
- Perehdy tilanteeseen Guatemalassa lukemalla lyhyt esittelyteksti sekä taustateksti.
- Kirjoita oma vetoomuskirjeesi Guatemalan presidentille.
- Voit käyttää tarjolla olevaa englanninkielistä mallikirjettä. Mallikirjeen jälkeen löydät sen käännöksen suomeksi.
- Voit myös kirjoittaa omin sanoin. Omin sanoin kirjotetun kirjeen laatimiselle löydät tukea näistä ohjeista. Omin sanoin kirjoitettu kirje voi olla laadittu englanniksi tai espanjaksi. Voit myös kirjoittaa muulla, esimerkiksi omalla käyttämälläsi, kielellä.
- Voit kirjoittaa vetoomuskirjeesi käsin tai tulostettuna. Voit lähettää sen myös sähköpostitse.
- Voit allekirjoittaa kirjeesi koko nimelläsi tai etunimelläsi. Sinun ei tarvitse liittää kirjeeseen yhteystietojasi, mutta voit niin tehdä, jos toivot, että kirjeeseesi vastataan.
- Postita kirjeesi tai lähetä sähköpostiviesti, osoitteet löydät alta.
Jos liitit mukaan yhteystietosi ja saat vastauksen kirjeeseesi, kerrothan siitä Amnestyn toimistolle: action@amnesty.fi Kiitos!
Postiosoite
Mr Alejandro Giammattei
Private Secretary of the Presidency
6xta avenida 4-41, zona 1
Guatemala City
Guatemala
Sähköpostisoite
gestrada@secretariaprivada.gob.gt
Kirjoitathan vetoomuskirjeen mahdollisimman pian, viimeistään 12.12.2023 mennessä.
MALLIKIRJE ENGLANNIKSI
Dear President Giammattei,
I am writing you to express deep concern over the situation of thousands of people who have participated in the massive peaceful protests initiated by several indigenous authorities and Indigenous Peoples throughout the country since 2 October 2023. The statements made on Monday, October 9, stating that “the blockades are illegal”, and announcing different types of measures against those who participate, call for or support these protests, including arrest warrants, are of utmost concern.
These statements constitute threats to the rights to peaceful assembly and freedom of expression, as they stigmatize protesters, ignore the use of peaceful protest by indigenous peoples, and threaten those who participate in or support protests with reprisals.
States have an obligation to guarantee the right to peaceful assembly. Restrictions on this right, including the use of force, are strictly delineated by international law and should be exceptional, necessary, proportionate, and as minimally interruptive as possible. States have an obligation to promote an environment conducive to the exercise of the right to peaceful assembly without discrimination, especially, for individuals belonging to groups that experience or have experienced discrimination. International law also provides that no one should be harassed or suffer other reprisals for their presence at or adherence to a peaceful assembly, and that disruption of vehicular or pedestrian traffic or daily activities does not constitute “violence.”
Mr. President, I urge you to respect and guarantee the right of peaceful assembly of those participating in protests in Guatemala, without fear of reprisals. In particular, I urge you to ensure that the Guatemalan authorities refrain from using criminal law, excessive use of force against protesters. or any other illegitimate measures to restrict peaceful protests.
Yours sincerely,
MALLIKIRJEEN KÄÄNNÖS SUOMEKSI
Hyvä presidentti Giammattei,
Kirjoitan teille ilmaistakseni syvän huoleni niiden tuhansien ihmisten puolesta, jotka ovat osallistuneet alkuperäisyhteisöjen käynnistämiin laajoihin rauhanomaisiin mielenosoituksiin eri puolilla Guatemalaa 2. lokakuuta 2023 lähtien. Viranomaisten maanantaina 9. lokakuuta antamat lausunnot tiesulkujen “laittomuudesta”, pidätysmääräyksistä ja muista toimenpiteistä mielenosoitusten osallistujia, käynnistäjiä ja tukijoita vastaan ovat erittäin huolestuttavia.
Viranomaislausunnot uhkaavat oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen ja ilmaisunvapauteen. Ne leimaavat mielenosoittajia, sivuuttavat alkuperäiskansojen rauhanomaiset vastalauseet ja uhkaavat kostotoimilla mielenosoituksiin osallistuvia tai niitä tukevia ihmisiä.
Valtioilla on velvollisuus taata oikeus rauhanomaiseen kokoontumiseen. Tämän oikeuden rajoittamista, muun muassa voimankäyttöä mielenosoittajia vastaan, säädellään tarkoin kansainvälisessä oikeudessa. Siihen tulee turvautua vain poikkeustapauksissa ja tilanteissa, joissa se on ehdottoman välttämätöntä. Rajoitusten tulee olla oikeasuhtaisia ja puuttua mahdollisimman vähän rauhanomaisen kokoontumisvapauden käyttämiseen. Valtioilla on velvollisuus edistää ilmapiiriä, jossa kaikki – etenkin syrjintää kokeneiden tai edelleen syrjittyjen ryhmien jäsenet – voivat yhdenvertaisesti käyttää oikeuttaan rauhanomaiseen kokoontumiseen. Kansainväliset ihmisoikeusnormit myös kieltävät vainoamasta tai muuten kohtelemasta huonosti ketään, joka on osallistunut rauhanomaiseen mielenosoitukseen tai tukenut mielenosoittajia. Liikenteen katkaisemista tai ihmisten arkielämän vaikeuttamista ei voi määritellä “väkivallaksi”.
Herra presidentti, vaadin teitä kunnioittamaan oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen ja takaamaan sen nykyisten mielenosoitusten osallistujille ilman pelkoa kostotoimista. Erityisesti vaadin teitä varmistamaan, että maanne viranomaiset pidättäytyvät rikoslain käytöstä rauhanomaisten mielenosoitusten rajoittamiseksi sekä liiallisesta voimankäytöstä ja muista laittomista toimista mielenosoittajia vastaan.
Kunnioittavasti,
TAUSTATIETOA
Lokakuun 2. päivänä 2023 alkuperäisyhteisöjen johtajat muun muassa Totonicapánista, Sololásta, Santa Lucía Utatlánista ja San Cristóbal Totonicapánista käynnistivät massiiviset mielenosoitukset yhdessä xinka-parlamentin, ixil-kansan ja muiden alkuperäiskansojen edustajien kanssa. He vastustivat syyttäjänviraston käynnistämiä rikosoikeudellisia toimenpiteitä, jotka kohdistuivat ylimmän vaalituomioistuimen tuomareihin ja Semilla-puolueeseen, jonka ehdokas Bernardo Arévalo valittiin 20. elokuuta Guatemalan tasavallan presidentiksi virkakaudelle 2024–2028. Mielenosoittajat vaativat ylimmän syyttäjän ja muiden oikeustoimia käynnistäneiden syyttäjien eroa. Protesteihin liittyi pian opiskelijoita monista yliopistoista sekä useita muita väestöryhmiä ympäri maata. Amnesty Internationalin tietojen mukaan mielenosoitukset ja niihin liittyvät tiesulut maan eri osissa ovat sujuneet rauhallisesti, ja ambulanssit sekä tuoretuotteiden kuljettajat on päästetty monien sulkujen läpi.
Silti Guatemalan nykyinen presidentti julisti 9. lokakuuta tiesulut “laittomiksi” väittäen niiden aiheuttaneen väkivaltaisuuksia (joista moniin olivat syyllistyneet soluttautujat tai ulkopuoliset provokaattorit) ja pulaa tietyistä elintarvikkeista sekä vedoten niiden yhteydessä tapahtuneeseen hapenkuljetusrekan “sieppaukseen” ja valtiontaloudelle koituviin vahinkoihin. Presidentti Giammattei on leimannut protesteja tukeneiden kansalaisjärjestöjen työn ”vahingolliseksi”, uhannut pidätyksillä mieltään osoittaneita opiskelijoita ja protesteissa mukana olleita tai niiden järjestämisessä auttaneita ulkomaalaisia sekä julistanut, että valtio tekee kaiken voitavansa palauttaakseen tilanteen ennalleen.
Samana päivänä ryhmä, joka oli aktiivisesti osallistunut syytteiden nostamiseen oikeudenpalvelijoita, toimittajia ja ihmisoikeuspuolustajia vastaan, nosti kanteen Totonicapánin alkuperäiskansojen 48 kantonin johtajaa vastaan. Myös poliiseja nähtiin katukuvassa huomattavasti entistä enemmän, ja raskaasti aseistetut henkilöt vartioivat ostoskeskusta pääkaupunki Guatemala Cityssä.
Amerikan valtioiden järjestö OAS korosti mielenosoitusten rauhanomaisuutta erityisistunnossaan 10. lokakuuta ja tuomitsi rikosoikeudelliset toimet vaaliprosessiin osallistuneita vastaan. Samoin ovat tehneet YK:n pääsihteeri, YK:n ihmisoikeusvaltuutettu, Euroopan unioni ja kansainvälinen yhteisö.
Vaikka perustuslakituomioistuin on vahvistanut alkuperäiskansojen oikeuden mielenosoituksiin, 11. lokakuuta se myös antoi Guatemalan viranomaisille valtuudet rajoittaa oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen, jotta kansalaiset voisivat jälleen “nauttia liikkumisvapaudestaan, oikeudestaan terveydenhuoltoon ja normaaliin elämään, turvallisuuteen ja työntekoon, kaupankäyntiin ja teollisuuteen” sekä ”taatakseen liikenteen, veden, juomaveden ja sähkön kaltaiset välttämättömät palvelut sekä muut mahdolliset palvelut, joihin tilanne vaikuttaa”.
Amnesty Internationalin mukaan Guatemalassa on presidentti Giammattein aikana kavennettu kansalaisvapauksia ja kriminalisoitu toisinajattelua. Järjestön tietojen mukaan noin 60 syyttäjää, tuomaria, rauhantuomaria, toimittajaa, viestijää ja ihmisoikeuspuolustajaa on joutunut lähtemään maasta perusteettomien syytösten vuoksi taisteltuaan rankaisemattomuutta ja korruptiota vastaan. Heihin kuuluvat muun muassa entinen syyttäjä ja mielipidevanki Virginia Laparra. Lisäksi on käynnistetty perusteettomia rikostutkintoja useista henkilöistä, jotka osallistuivat marraskuussa 2021 mielenosoituksiin Guatemala Cityssä. Järjestön mukaan tiettyjä rikosnimikkeitä kuten “sieppausta” on käytetty virheellisesti alkuperäiskansojen järjestämien mielenosoitusten yhteydessä, jotta protestit saataisiin vaikuttamaan rikollisilta.
Vuonna 2020 Amnesty International tuomitsi Guatemalan kansalaisjärjestölain uudistuksen, koska sen pelättiin edistävän kansalaisjärjestöjen lakkautuksia sekä kiihdyttävän rikosoikeudellisia toimia niiden jäseniä vastaan.