Poliisi käytti ensimmäistä kertaa vuosiin FN 303 -paineilma-asetta mielenosoituksessa Suomessa. Millaisesta aseesta on kyse ja milloin sen käyttö on oikeutettua?
Avoimen rasistinen ja fasistinen Sinimusta liike järjesti Valkoinen vappu -marssin Tampereen Jugendtorilla vappupäivänä 2025. Paikalle saapui noin 200 vastamielenosoittajaa. Amnestyn ihmisoikeustarkkailijat olivat seuraamassa mielenosoituksia paikan päällä.
Sisä-Suomen poliisi ampui vastamielenosoittajaa FN 303 -mallin paineilma-aseella mielenosoituksen aikana. Kyseessä on äärimmäisen harvinainen tapaus, sillä mediatietojen mukaan Suomessa poliisi on käyttänyt paineilma-asetta mielenosoituksessa aiemmin vain kerran, Helsingissä itsenäisyyspäivänä 2015.
Tässä artikkelissa kerromme, millainen voimankäyttöväline Suomessa poliisin käytössä oleva paineilma-ase on ja miten poliisi käytti sitä Tampereella. Suomessa poliisi käyttää FN 303 -aseesta virallisesti termiä paineilmatoiminen projektiililaukaisin, mutta tässä artikkelissa on käytössä lyhyempi muotoilu paineilma-ase.
Mikä on paineilmatoiminen projektiililaukaisin eli paineilma-ase?
Lainvalvontaviranomaiset eri puolilla maailmaa käyttävät mielenosoituksissa erilaisia vähemmän vaarallisia aseita. Niiden tarkoituksena on vaikuttaa tuottamalla kipua, vakavia vammoja aiheuttamatta.
Tällaisia aseita ovat esimerkiksi usein kumi- tai muoviluodeiksi kutsutut projektiilit. Niitä valmistetaan eri materiaaleista, ja niiden koko ja muoto vaihtelee. Projektiileja voidaan ampua erilaisista aseista tai laukaisimista. Osuman vaikutuksen voimakkuus riippuu sekä siitä, millaisia projektiileja käytetään, että laukaisimen voimakkuudesta.
Paineilma-aseita voidaan pitää poliisin järeimpänä voimankäyttökeinona heti ampuma-aseiden jälkeen ja niiden käyttöön liittyy huomattavia riskejä.
Projektiileja saa ampua vain sopivan etäisyyden päästä ja voimankäyttöohjeistuksia noudattaen. Jos projektiileja ammutaan lähietäisyydeltä, riskinä on, että ammus läpäisee ihon tai sen aiheuttama paine johtaa sisäiseen verenvuotoon tai luunmurtumaan. Osuma päähän, kaulaan tai niskaan voi aiheuttaa pysyviä vammoja tai kuoleman.
Millainen on Suomen poliisin käytössä oleva paineilma-ase FN 303?
Suomen poliisin käytössä on belgialaisvalmisteinen paineilma-ase FN 303. Poliisi otti aseen käyttöön vuonna 2014. Kyseessä on suurehko oranssi ase, jonka toimintasäde on noin 50 metriä.
FN 303 -paineilma-ase on puoliautomaattinen lamautusase. Paineilma-ase soveltuu tilanteeseen, jossa ampuma-ase on liian järeä keino henkilön taltuttamiseen ja etälamauttimen käyttö on mahdotonta etäisyyden vuoksi. Projektiilin osuma vastaa lamauttavaa lyöntiä teleskooppipampulla.
Paineilma-aseen ammukset, eli projektiilit, ovat kumimuoviseosta ja niissä voi olla mukana väriainetta tai voimakkaasti ärsyttävää ainetta, kuten kapsaisiinia.
Milloin paineilma-aseen käyttö on oikeutettua?
Paineilma-aseen käyttö voi olla oikeutettua, kun viranomainen pyrkii estämään toisen henkilön terveyteen tai henkeen kohdistuvaa uhkaa.
Poliisi voi käyttää paineilma-asetta mielenosoituksissa, jos mielenosoittaja tai sivullinen esimerkiksi heittää vaarallisia esineitä tai on hyökkäämässä muiden ihmisten kimppuun. Poliisin on kuitenkin pyrittävä välttämään voimankäyttöä ja valittava aina lievin toimiva voimakeino.
Millaisia suosituksia Amnesty antaa paineilma-aseen käytöstä?
Amnesty seuraa kokoontumisvapauden toteutumista ja tarkkailee mielenosoituksia eri puolilla maailmaa. Olemme koostaneet kansainvälisiin normeihin perustuvia suosituksia siitä, miten viranomaiset voivat turvata mielenosoituksien toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Paineilma-aseen käytöstä Amnesty suosittelee seuraavaa:
- Paineilma-asetta tulee käyttää vain selkeästi yksilöityä, vakavaan väkivaltaan syyllistyvää ja muille vaaraa aiheuttavaa henkilöä kohtaan, kun lievemmät voimakeinot eivät tule kyseeseen.
- Jokainen laukaus on perusteltava välttämättömyys- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Jokaisen laukauksen on siis oltava välttämätön ja suhteessa tilanteeseen liittyvään uhkaan. Poliisin on arvioitava tilanne uudestaan ennen jokaista laukausta. Sarjatuli tai toistuvat, kontrolloimattomat laukaukset eivät ole hyväksyttyjä.
- Jos mahdollista, poliisin on annettava ennakkovaroitus ennen ampumista.
- Paineilma-aseita ei pitäisi käyttää tilanteessa, jossa ihmisiä juoksee väkijoukossa, jolloin yksittäiseen kohteeseen osuminen on hankalaa ja riskit sivullisten vahingoittamiseen ovat suuret.
- Paineilma-aseella saa ampua vain viranomaisten ohjeistuksessa hyväksytyltä etäisyydeltä.
Miten poliisi käytti FN 303 -paineilma-asetta Tampereella?
Amnestyn tarkkailijoiden ottamat videot osoittavat, että poliisi käytti FN 303 -paineilma-asetta ainakin kahdessa eri tilanteessa. Toinen (alla kuvailtu) tapahtumista sai runsaasti mediahuomiota.
Poliisi rajasi Sinimustan liikkeen Valkoinen vappu -mielenosoitukselle Jugendtorilla varatun alueen nauhalla. Mielenosoittajat ryhmittyivät alueen takaosaan, minkä takia rajatulla alueella oli paljon tyhjää avointa tilaa. Vastamielenosoittaja heitti palavan soihdun poliisin rajaaman alueen sisäpuolelle sellaiseen kohtaan, jossa ei tapahtumahetkellä seissyt ketään. Sinimustan liikkeen mielenosoittaja heitti soihdun takaisin vastamielenosoittajia kohti. Poliisi kehotti Sinimustan liikkeen mielenosoittajaa suullisesti olemaan heittämättä soihtua uudelleen, mikä oli poliisilta oikeasuhtainen toimenpide kyseisessä tilanteessa.
Vastamielenosoittaja poimi soihdun maasta, lähti juoksemaan ja heitti soihdun uudelleen kohti Sinimustan liikkeen mielenosoitusta. Poliisi ampui juoksevaa vastamielenosoittajaa yhdeksän kertaa ilman taukoja. Tapahtumasta kuvatuissa videoissa ei kuulu ennakkovaroitusta laukauksista.
Poliisi ampui vastamielenosoittajaa ennen ja jälkeen soihdun heittämisen. Vastamielenosoittajan ympärillä oli useita sivullisia ja poliisin laukaukset osuivat ainakin yhteen sivulliseen henkilöön.
Amnestyn tietojen mukaan toisessa tilanteessa poliisi ampui kohti vastamielenosoittajaa, jota toiset poliisit ottavat kiinni. Vastamielenosoittaja tönäisi poliisia ennen laukauksia.
Oliko poliisin FN 303 -paineilma-aseen käyttö Tampereella oikeutettua ihmisoikeuksien näkökulmasta?
Soihdun kanssa juosseen vastamielenosoittajan pysäyttäminen voimakeinoilla saattoi olla oikeutettua muiden ihmisten turvallisuuden suojelemiseksi. On kuitenkin kyseenalaista, oliko projektiililaukaisimella ampuminen tässä tilanteessa lievin tehokas voimakeino, ja punnitsiko poliisi aseen käytön riskit ja sillä saavutettavan hyödyn huolellisesti.
Poliisi ampui projektiililaukaisimella yhdeksän kertaa peräkkäin lähietäisyydeltä, arvioimatta yksittäisten laukausten vaikutusta.
Poliisi ampui vähintään puolet laukauksista, kun henkilö oli jo heittänyt soihdun eikä enää ollut vaaraksi kenellekään. Soihdun heittämisen jälkeen ammuttuja laukauksia ei voi pitää oikeutettuina.
Soihdun heittämisen jälkeen poliisi ampui pois juoksevaa vastamielenosoittajaa selkään niin, että ympärillä oli paljon sivullisia. Paineilma-asetta ei tule käyttää pakenevaa henkilöä vastaan ja väkijoukossa juoksevan henkilön ampuminen on vaaraksi myös sivullisille. Videomateriaalin perusteella laukauksilla ei ollut vaikutusta vastamielenosoittajan toimintaan, mutta lehtitietojen mukaan ammus osui sivulliseen.
On epäselvää, varoittiko poliisi vastamielenosoittajia siitä, että soihtujen heittäminen voi johtaa poliisin voimankäyttöön tai antoiko poliisi vastamielenosoittajille samanlaista määräystä olla heittämättä soihtuja kuin Valkoinen vappu -mielenosoittajalle. Poliisi olisi voinut antaa määräyksen tai varoittaa voimakeinojen käyttämisestä esimerkiksi megafonilla. Tarkkailijoidemme mukaan megafoneja ei käytetty mielenosoituksen aikana.
Toinen ampumistilanne tapahtui vain muutamia minuutteja ensimmäisen jälkeen kiinniottotilanteessa. Videomateriaalin perusteella vaikuttaa siltä, että kyseessä oli sama poliisi molemmissa tapauksissa. Pelkästään fyysisesti kiinniottoa vastustavan henkilön ampuminen projektiililaukaisimella on saattanut olla suhteetonta voimankäyttöä.
Olemme pyytäneet Sisä-Suomen poliisilta lisätietoja FN 303 –paineilma-aseen käytöstä ja kiinniottotilanteista Tampereella. Jatkamme tarkkailijoidemme keräämän materiaalin sekä poliisin toimien analysointia.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!