Taliban kaappasi vallan Afganistanissa vuonna 2021. Sen jälkeen se on murentanut naisten ja tyttöjen oikeuksia pala palalta. Yksi esimerkki on koulutuksen kieltäminen: Afganistan on ainoa maa maailmassa, jossa yli 12-vuotiaat tytöt eivät saa mennä kouluun. Siksi Fatema Uzgun Nusratin perustama verkkokoulu tuo toivoa.
Fatema eli vuosia Talibanin vallan alla ja koki sen rajoitukset. Hän kertoo artikkelissa, miksi hän perusti verkkokoulun tytöille.
“Olin noin 12-vuotias, kun Taliban otti ensimmäisen kerran asuinmaakuntani hallintaansa Afganistanissa vuonna 1998. Koulut jouduttiin sulkemaan tytöiltä, mikä oli minulle erittäin tuskallista: rakastin käydä koulua. Yhtäkkiä minun piti pukeutua burkaan, enkä saanut mennä ulos ilman miessaattajaa. Tarjolla ei ollut koulutusohjelmia tai internetiä.
Eräänä päivänä sukulaisemme tuli käymään ja varoitti meitä, että kirjojen säilyttäminen ei ollut turvallista. Poltimme ne perhevalokuvien kanssa. Pelon ja epävarmuuden vallitessa ihmiset heittivät pois jopa hammasharjat, sillä huhujen mukaan talibanit käyttivät ainoastaan eräänlaista puukapulaa ja paheksuivat hammasharjoja. Elimme jatkuvassa pelon ilmapiirissä, jossa jopa pienet asiat tuntuivat vaarallisilta.
Onnistuin pelastamaan muutaman kirjan isoisäni kirjastosta ja jatkoin niiden lukemista näiden vaikeiden vuosien aikana.
Kuumina kesinä heräsin aikaisin lukemaan, kun ilma oli vielä viileää ja kaikki muut vielä nukkuivat. Vietin suuren osan päivästäni lukemalla. Luin jopa silloin, kun autoin äitiäni keittiössä. Joskus öljyiset käteni jättivät tahroja kirjojeni sivuille.
Opiskelimme öljylampun valossa
Suosikkini oli seikkailukirja – raskas kovakantinen teos, jonka kansi oli vihreä. Luin sen seitsemän kertaa. Toivon, että se on yhä kotonani Afganistanissa.
Vanhempani kannustivat minua lukemaan. He motivoivat minua ja sisaruksiani opiskelemaan, vaikka olosuhteet olivat vaikeat. He eivät itse olleet voineet suorittaa korkeakoulututkintojaan loppuun perhevelvollisuuksien takia. Siksi he asettivat koulutuksemme etusijalle ja tekivät kovasti töitä hankkiakseen meille kirjoja ja kirjoitusvälineitä.
Maakunnassamme ei ollut sähköä. Iltaisin istuimme öljylampun ympärillä ja opiskelimme. Isäni työskenteli kaukana kotoa, mutta äitini oli kanssamme joka ilta. Kun ajattelen noita vuosia, muistan, kuinka istuimme, luimme ja nauroimme yhdessä pienen valopiirin ympärillä pimeässä talossa.
Murskattu toivo
Olin teini-ikäinen, kun Taliban-hallinto päättyi vuonna 2001. Elämä helpottui vähitellen. Suoritin lukion ja aloitin vuonna 2006 oikeustieteen opinnot Kabulin yliopistossa.
Myöhemmin työskentelin useissa kansalaisjärjestöissä ja sain stipendin maisteriopintoihin Istanbuliin. Minulla oli pieniä lapsia, joten epäröin ulkomaille muuttoa, mutta mieheni oli tukenani. Pidimme sitä arvokkaana tilaisuutena, jonka avulla voisin hankkia uusia taitoja ja tuoda ne mukanani takaisin kotimaahamme. Uskoin, että Afganistan oli menossa eteenpäin, ja yhteiskunnassa vallitsi aito toivo.
Lopulta mikään tuosta tulevaisuudesta ei toteutunut niin kuin olimme toivoneet.
Tein vielä maisteritutkintoani, kun Taliban otti Afganistanin jälleen hallintaansa vuonna 2021. Pian kävi selväksi, ettemme voisi palata. Olin shokissa. En voinut lakata ajattelemasta Afganistania. Lapsuuden muistot tulvivat mieleeni. Kysyin itseltäni yhä uudelleen: ”Miten tämä voi tapahtua uudelleen? Miksi?”. Vastauksia ei ollut.
Perustimme verkkokoulun
Paluu Afganistaniin olisi ollut liian vaarallinen, mutta ajattelin jatkuvasti tyttöjä, joilta oli yhtäkkiä kielletty pääsy kouluun. Otin yhteyttä muutamaan vanhempaan, joilla oli tyttäriä ja tarjosin heille mahdollisuutta osallistua verkkokursseille.
Vuonna 2023 perustimme WhatsApp-ryhmän, johon kuului viisi tyttöä. Aloimme rakentaa alustaa, jonka kautta he pääsisivät käsiksi oppimateriaaleihin. Myöhemmin annoimme sille nimen Behdukht Online Academy.
Uutinen levisi nopeasti. Mukaan liittyi muita vapaaehtoisopettajia. Oppilaspyyntöjä tuli useista maakunnista ympäri maata. Nykyään yli 200 tyttöä opiskelee kanssamme.
Noudatamme Afganistanin vakiomuotoista opetussuunnitelmaa, joka oli voimassa ennen vuotta 2021. Olen ottanut mukaan myös uusia oppiaineita, kuten tietotekniikkaa. Kursseja tehdään pääosin itsenäisesti: alusta helpottaa oppimismahdollisuuksiin pääsyä, kun taas oppilaat kantavat vastuun omasta koulutuksestaan.
Nykyään yli 200 tyttöä opiskelee kanssamme.
Suurin huolemme on oppilaidemme turvallisuus. Vaino on edelleen yleistä Taliban-hallinnon alla, ja olemme sitoutuneet suojelemaan oppilaiden henkilöllisyyttä. Siksi turvajärjestelyt ovat erittäin tiukat: edes oppilaat eivät tiedä toistensa nimiä.
Uusilta oppilailta vaadimme suositusta luotettavalta kontaktilta sekä lomakkeen täyttämistä. Vasta huolellisen tarkistuksen jälkeen vahvistamme heidän ilmoittautumisensa.
Olen ylpeä oppilaistani
Suurin osa oppilaistamme asuu kylissä, ja heidän perheillään on hyvin rajalliset taloudelliset resurssit. On todella vaikuttavaa, miten paljon tukea nämä perheet antavat lapsilleen: yksinkertaisetkin asiat, kuten internetyhteyden asentaminen tai tabletin ostaminen verkkokursseja varten, voi olla hyvin vaikeaa. Tärkeintä kuitenkin on, että he antavat tyttärilleen aikaa ja tilaa keskittyä opiskeluun.
Kaikista ylpein olen kuitenkin oppilaistani. Heillä on poikkeuksellinen halu oppia. He löytävät luovia tapoja hitaasta internetyhteydestä tai oppikirjojen puutteesta huolimatta.
Monet oppilaistamme toivovat voivansa jatkaa opintojaan yliopistossa. Viime lukukaudella neljä oppilastamme hyväksyttiin verkko-yliopistoihin.
Opiskelu Behdukht Online Academyssä on ilmaista. Emme saa palkkaa emmekä virallista rahoitusta. Etsin parhaillaan apurahamahdollisuuksia, joiden avulla voisimme tukea oppilaitamme paremmin tarjoamalla heille välttämättömiä resursseja, kuten laitteita ja internetyhteyttä, jotta he voivat keskittyä täysipainoisesti opintoihinsa.
Tarinani odottavat minua kotona
Yhdysvaltojen ja Afganistanin välisen aikaeron vuoksi herään usein kolmelta aamulla. En kuitenkaan välitä varhaisesta heräämisestä, sillä se muistuttaa minua lapsuudestani, jolloin istuin hiljaisessa talossa ja uppouduin kirjoihin. Nuo tarinat ovat yhä kotikaupungissani, mutta en tiedä, milloin näen ne uudelleen. Mietin toisinaan, näkyvätkö ruokaöljyn jäljet yhä.
Toivon, että tytöt pääsevät takaisin kouluun Afganistanissa ja kasvavat aikuisiksi, jotka uudelleenrakentavat maamme arvokkaasti ja tasa-arvoisesti. Tiedän, että Behdukht Online Academy on vain pieni askel, mutta uskon, että merkittävät muutokset alkavat juuri niistä.”
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!