Kävimme läpi eduskuntapuolueiden europarlamenttivaaliohjelmat ja selvitimme, miten puolueet huomioivat keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä EU:n sisäasioissa ja ulkosuhteissa. Tarkastelimme, miten ihmisoikeudet, maahanmuuttopolitiikka, ihmisoikeudet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä ilmastotoimet näkyivät puolueiden eurovaaliohjelmissa. Kaikki puolueet nostivat näitä teemoja esiin, mutta lähestyivät niitä hyvin eri näkökulmista. Tekstissä puolueiden kantoja kuvaavat osiot on poimittu suoraan puolueiden vaaliohjelmista ilman, että sisältöä ja sanavalintoja on muokattu.
Ihmisoikeuksia vahvasti suojeleva Euroopan unioni
EU:n ja sen jäsenmaiden on parannettava ihmisoikeuksien suojelua. Tämä edellyttää erityisesti naisten ja tyttöjen, sateenkaari-ihmisten, rodullistettujen ihmisten, siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden ja seksityöntekijöiden kohtaamiin haasteisiin vastaamista. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on myös jatkettava ja vahvistettava oikeusvaltion puolustamista sekä suojeltava kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia kaikkialla Euroopassa.
Puolueiden vaaliohjelmissa ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa näkyy erityisesti tasa-arvon, vähemmistöjen oikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen sekä osallistumismahdollisuuksien turvaamisen yhteydessä.
Keskusta kehottaa EU:ta pitämään tiukasti kiinni yhteisistä arvoistaan. Sen mukaan demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta. Myös RKP haluaa, että työtä ihmisoikeuksien puolesta vahvistetaan EU:ssa, kaikki jäsenvaltiot sitoutuvat EU:n yhteisiin arvoihin ja oikeusvaltioperiaatteeseen sekä EU:lta vahvempaa sitoutumista naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön. Kristillisdemokraattien tavoittelema EU toimii jäsenvaltioissaan oikeusvaltioperiaatteen ja ihmis- ja perusoikeuksien edistäjänä sekä vahvistaa näiden oikeuksien noudattamisen seurantaa. Puolueen mukaan lainsäädännön pitää perustua ihmisarvon ja perusoikeuksien tinkimättömälle kunnioittamiselle.
Vasemmistoliitto peräänkuuluttaa EU:lta toimintaa vähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi ja toteuttamiseksi ja rasisminvastaisuuden välittymistä unionin kaikissa toiminnoissa. Puolueen mukaan EU:n on varmistettava ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, oikeusvaltion, korruption vastustamisen, kansanvallan, syrjimättömyyden sekä vähemmistöjen suojelun periaatteiden toteutuminen jäsenmaissa. Kokoomus haluaa EU:n varmistavan, että unionissa toteutuvat länsimaisen yhteiskunnan perusarvot, kuten yksilön- ja sananvapaus sekä tasa-arvo. Puolue aikoo toimia aktiivisesti sen eteen, että EU tarttuu tiukemmin jäsenmaissa havaittaviin oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja lehdistönvapauden loukkauksiin.
Liike Nyt pitää tärkeänä ihmisten avointa vuoropuhelua. Sen mukaan EU-asioiden viestinnän tulee olla ymmärrettävämpää ja ihmisten pitää päästä lähemmäksi päätöksentekoa. SDP haluaa pitää kiinni demokratiasta, avoimuudesta ja oikeusvaltioperiaatteesta, puuttua lainsäädännöllä erityisesti naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvaan häirintään sekä reagoida nopeammin jäsenvaltioissa tapahtuviin demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien rikkomuksiin. Vihreiden tavoitteena on turvata perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ympäri Euroopan sekä torjua rasismia ja seksismiä sekä vähemmistöihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin kohdistuvaa syrjintää ja uhkia Euroopassa. Puolueen mukaan EU:n tulee toimia ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti omassa sisä- ja ulkopolitiikassaan.
Perussuomalaiset ei mainitse lainkaan perusoikeuksia, ihmisoikeuksia tai oikeusvaltioperiaatetta vaaliohjelmassaan.
Solidaarisuus ja ihmisoikeudet pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien suojelun perustaksi
EU:n täytyy turvata tehokkaat ja kestävät toimet pakolaisten ja siirtolaisten vastaanotossa, puolustettava pakolaisten ja siirtolaisten ihmisoikeuksia syrjimättömästi sekä varmistettava ihmisoikeusperustaisuus muiden maiden kanssa tehtävässä muuttoliikettä koskevassa yhteistyössä. EU:n jäsenmaiden on panostettava hyvin resursoituihin, oikeudenmukaisiin ja tehokkaisiin turvapaikkajärjestelmiin ja varmistettava, että ihmisille tarjotaan riittävä ja ihmisarvoinen vastaanotto riippumatta siitä, mistä he tulevat tai miten he ovat saapuneet.
Eurovaaliohjelmien perusteella puolueiden suhtautumisessa maahanmuuttopolitiikan ihmisoikeusperustaisuuteen on merkittäviä eroja.
RKP kannattaa oikeudenmukaista ja solidaarista maahanmuuttopolitiikkaa EU:ssa, vastustaa kaikenlaista rasismia ja vihaa muita ihmisiä kohtaan sekä tukee YK:n pakolaiskonventiota ja oikeutta turvapaikkaan. Puolueen mukaan turvapaikkaan oikeutetuilla tulisi olla inhimillinen ja tehokas yhteinen järjestelmä EU-tasolla, jonka puitteissa ihmiset otetaan vastaan. Vihreät kehottaa takaamaan turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumisen ja turvaamaan paperittomille pääsyn terveydenhuoltoon ja muihin välttämättömiin palveluihin sekä ottamaan käyttöön humanitaariset viisumit kaikissa EU-jäsenmaissa. Puolue haluaa myös turvata turvapaikanhakuprosessin oikeudenmukaisuuden ja lisätä laillisia muuttoreittejä EU:n alueelle.
SDP:n mukaan EU tarvitsee yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa, joka jakaa jäsenmaiden vastuita oikeudenmukaisesti, ylläpitää yhteiskuntien vakautta ja turvaa ihmisoikeudet sekä kansainvälisten sopimusten noudattamisen. Puolue kannattaa unionin ulkorajojen tehokasta ja kattavaa valvomista ja haluaa EU:n puuttuvan ihmissalakuljetukseen. Vasemmistoliitto katsoo, että EU:n turvapaikkauudistuksen on oikeusturvan heikentämisen, vastuun ulkoistamisen ja ihmisoikeusloukkausten sijaan johdettava sitovaan yhteiseen vastuunjakoon ja toimivaan turvapaikkajärjestelmään koko EU:ssa. Sen mukaan oikeus hakea turvapaikkaa on turvattava kaikissa jäsenmaissa ja kaiken maahanmuuttopolitiikan on oltava ihmisoikeusperustaista.
Perussuomalaiset ei kannata EU:n yhteistä työperäisen maahanmuuton edistämistä unionin ulkopuolisista maista sekä suhtautuu kriittisesti humanitaariseen maahanmuuttoon ja peräänkuuluttaa paradigman muutosta unionitason maahanmuuttopolitiikkaan. Liike Nyt kehottaa harkitsemaan tulevaisuudessa turvapaikanhakemusten käsittelyä kolmansissa maissa EU:n ulkopuolella. Kokoomuksen mukaan EU:n pitäisi tarjota kansainvälistä suojelua ensisijaisesti suoraan pakolaisleireillä ja kriisialueilla. Puolueen mukaan eri perusteilla tuleville maahanmuuttajaryhmille olisi oltava selkeästi omat kanavansa ja prosessinsa.
Kristillisdemokraatit katsoo vastuullisen maahanmuuttolinjan lähtevän siitä, että jokaisen ihmisarvoa kunnioitetaan ja apu suunnataan sitä kipeimmin tarvitseville, kuten sotaa ja vainoa pakeneville. Puolueen mukaan jäsenmaiden väestömäärään suhteutetut ja kansallisesti käyttöön otetut pakolaiskiintiöt olisivat toimiva keino auttaa heikommassa asemassa olevia suoraan pakolaisleireiltä. Keskusta haluaa, että EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan perustana on EU:n ulkorajojen tehokas valvonta, turvapaikkahakemusten nopea ja oikeudenmukainen käsittely, palautusjärjestelmän toimivuus ja jäsenmaiden tukeminen.
Ihmisoikeuksien maailmanlaajuinen edistäminen ja suojelu EU:n ulkopolitiikan keskiöön
EU:lla ja sen jäsenmailla on mahdollisuus toimia todellisina ihmisoikeuksien puolustajina. EU:n ja sen jäsenmaiden on asetettava ihmisoikeudet ulkopolitiikkansa keskiöön ja noudatettava johdonmukaisesti ihmisoikeussitoumuksiaan. Niiden on saatettava ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyvät maat vastuuseen sekä puolustettava vahvasti ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää. EU:n on myös tehostettava toimiaan ihmisoikeuspuolustajien suojelemiseksi ja heidän työnsä edistämiseksi.
Kaikissa tarkastelluissa eurovaaliohjelmissa käsitellään EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Eri puolilla maailmaa käynnissä olevista moninaisista konflikteista ja ihmisoikeuskriiseistä erityisesti Ukrainan tilanne näkyy puolueiden vaaliohjelmissa. Esimerkiksi perussuomalaisten mukaan Ukrainan pitkäjänteinen ja vahva tukeminen on välttämätöntä. Myös Liike Nyt katsoo, että Ukraina tulee ottaa unionin jäseneksi ja maan jälleenrakentamista tulee auttaa. Keskustan mukaan Ukrainan tukemista on jatkettava määrätietoisesti sen taistellessa muun muassa sääntöpohjaisen järjestelmän puolesta.
Vihreät haluaa varmistaa, että EU toimii yhtenäisesti ja johdonmukaisesti pakotteissa ja toimissa maita kohtaan, jotka rikkovat ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta. Puolue haluaa myös ottaa käyttöön feministisen ulkopolitiikan, jossa tunnistetaan ja korjataan seksististä ja rasistista rakenteellista syrjintää, väkivaltaa ja epäoikeudenmukaisuudesta johtuvaa osattomuutta. SDP kehottaa jatkamaan EU:ssa sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen rakentamista ja turvaamista sekä ottamaan eriarvoisuuden vähentämisen sekä naisten ja tyttöjen oikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydet globaalisti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohdaksi.
Vasemmistoliiton mukaan EU:n on johdonmukaisesti edistettävä ihmisoikeuksia kansainvälisissä suhteissaan ja vahvistettava monenkeskisiä globaaleja järjestelmiä, kuten YK:ta. Puolueen mukaan demokraattista kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa puolustavien on voitava luottaa Euroopan unionin tukeen työssään. Kokoomuksen mielestä EU:n on pyrittävä yhtenäiseen toimintaan YK:ssa ja lisättävä yhteistyötä demokraattisten liittolaisten kanssa. Myös kristillisdemokraatit katsoo, että EU:n on vahvistettava rooliaan YK:ssa. Puolueen mukaan EU:n on tuomittava sotarikokset ja edistettävä sotarikosten käsittelyä kansainvälisissä tuomioistuimissa sekä toimittava kaikkialla vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.
RKP haluaa EU:lta selkeämpää ulkopoliittista linjaa ja nopeampaa reagointia maailman tapahtumiin yhteisellä äänellä. Puolueen mukaan diplomaattinen työ ja yhteistyö ovat tärkeitä rauhan, yhteenkuuluvuuden, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi niin unionin sisällä kuin maailmanlaajuisesti.
Ripeät ja tehokkaat toimet ilmastokriisin torjumiseksi
Tehokkaat ilmastotoimet ovat edellytys nykyisten ja tulevien sukupolvien oikeuksien turvaamiselle. EU:n ja sen jäsenmaiden on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin ilmastokriisin torjumiseksi sekä oikeudenmukaisen vihreän siirtymän varmistamiseksi. Olennaista on varmistaa aidosti ekologinen ja oikeudenmukainen energiasiirtymä, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia sekä EU:ssa että EU:n ulkopuolella. Lisäksi on tunnustettava ympäristöä puolustavien ihmisoikeuspuolustajien työn merkitys.
Kaikkien eduskuntapuolueiden eurovaaliohjelmissa käsitellään ilmastonmuutosta ja EU:n toimia sen torjumiseksi. Puolueet suhtautuvat kuitenkin hyvin eri tavoin ilmastokriisiin ja sen ihmisoikeusvaikutuksiin.
Vihreät haluaa ilmasto-oikeudenmukaisuuden olevan keskeinen osa EU:n politiikkaa. Puolueen mukaan ilmastokriisin torjumisessa muutoksen tulee olla reilu ja oikeudenmukainen, eivätkä kustannukset saa kaatua heikoimmassa asemassa olevien niskaan. SDP haluaa huolehtia vastuullisuudesta, ihmisoikeuksista, ilmastonmuutoksen torjunnasta ja luonnon monimuotoisuudesta. Puolueen mukaan siirtymän hiilineutraaliin ja kestävään yhteiskuntaan on tapahduttava oikeudenmukaisesti niin ihmisten kuin valtioiden välillä.
Myös vasemmistoliitto tavoittelee reilua ilmastokestävä siirtymää, jossa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet osallistua suunnitteluun ja toteutukseen on taattava kaikissa vaiheissa. Puolue haluaakin sisällyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulman voimakkaammin kaikkiin politiikkatoimiin. RKP katsoo vihreän siirtymän olevan välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Puolue haluaa myös, että EU työskentelee tukeakseen kehitysmaita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen torjunnassa.
Kokoomus peräänkuuluttaa ilmastopäästöjen leikkaamista ja samalla se kehottaa tarjoamaan EU:n energia-, ilmasto- ja ympäristölainsäädännössä jäsenmaille riittävästi joustoja toteuttaa tavoiteltu lopputulos parhaaksi näkemillään keinoilla. Myös keskusta nostaa esille EU:n jäsenmaiden riittävän liikkumatilan päästövähennyksien toteuttamisessa, jotta jäsenmaiden erityispiirteet ja olosuhteet voidaan ottaa huomioon.
Perussuomalaiset vastustaa ylikireää EU-sääntelyä ilmasto- ja ympäristölainsäädännön saralla, kun taas Liike Nyt kehottaa EU:ta löytämään tapa tukea uusia investointeja vihreään siirtymään sekä siirtämään ilmastopolitiikassa painopistettä sääntelyn lisäämisestä innovaatioiden tukemiseen. Kristillisdemokraattien ilmastokirjauksissa halutaan, että EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan pitää olla jäsenmaiden suhteen oikeudenmukaista, päätöksenteossa huomioidaan kestävän kehityksen kaikki osa-alueet sekä tavoitellaan ilmastonmuutoksen hillinnässä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä.
Lue Amnestyn suositukset europarlamenttivaaleihin kokonaisuudessaan.
Teksti: Vilja Härkönen
Kirjoittaja toimii vaikuttamistyön asiantuntijana Amnesty International Suomen osastossa.