Amnesty International Suomen osasto lausui 22.1.2026 oikeusministeriölle perustuslain 10 §:n tarkistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä.
Amnesty ottaa lausunnossaan kantaa ensisijaisesti kysymykseen ns. uhkaperustaiseen rikostiedusteluun liittyvän rajoitusperusteen lisäämisestä perustuslain 10 §:n 3 ja 4 momentteihin.
Ehdotettu perustuslain 10 §:n 3 ja 4 momenttien muutos on lähtökohtaisesti ristiriidassa perus- ja ihmisoikeuksien rajoitusedellytysten kanssa, mikäli se mahdollistaa kajoamisen kotirauhan suojaan ja luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan uhkaperusteisella rikostiedustelulla ilman, että perusteena on konkreettinen ja yksilöity rikosepäily.
Amnesty katsoo, että yksityisyyden suojaan kajoava tiedustelutoiminta voi olla hyväksyttävää vain hyvin rajatuissa tapauksissa. Mietinnössä ei ole tarkemmin määritelty rikostiedustelun kohdetta ja myös uhkan käsite on väljästi määritelty. Uhkaperustaisen rikostiedustelun kohdistamiseen liittyy perus- ja ihmisoikeuksien kannalta suuria riskejä.
Esityksen yksityiskohtaiset vaikutukset riippuvat viime kädessä ehdotetun perustuslain säännöksen nojalla säädettävän tavallisen lainsäädännön sisällöstä. Perustuslain muuttamista koskevan esitysluonnoksen hyväksyttävyyden arvioiminen irrallaan siitä lainsäädännöstä, joka perustuslain muutosta edellyttää, on vaikeaa. Konkreettisesta ja yksilöidystä rikosepäilystä luopuminen viranomaisten toimivaltuuksien perusteena asettaa hyvin korkeat vaatimukset toimenpiteiden henkilölliselle kohdentamiselle, valvonnalle ja rajaamiselle. On kyseenalaista, pystytäänkö toimivaltuuksista säädettäessä tosiasiallisesti täyttämään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä seuraavat reunaehdot.
Vaarana on, että yksityisyyden suojan heikentäminen perustuslain 10 §:n muutoksella mahdollistaa – sekä lähitulevaisuudessa että myöhemmin – sellaisten toimivaltuuksien sisällyttämisen lainsäädäntöön, jotka eivät ole perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.
Esitutkintaviranomaisten toimivaltuuksia on viime vuosina kasvatettu huomattavasti ja useita tähän tähtääviä lakimuutoksia on tälläkin hetkellä sekä valmisteilla että käsittelyssä eduskunnassa. Amnesty katsoo, että yksittäisillä lakimuutoksilla jatkuvasti laajennettavat toimivaltuudet vaikeuttavat kokonaiskäsityksen muodostamista esitutkintaviranomaisten tosiasiallisesta toimivaltuuksien lisääntymisestä. Tämä on ongelmallista, kun on kyse menettelyistä, joilla puututaan voimakkaasti perus- ja ihmisoikeuksiin.
Amnesty katsoo, että perustuslain suojaa perusoikeuksille, kuten yksityisyyden suojalle, on entistä tärkeämpää pitää yllä, sen sijaan että sitä heikennettäisiin viranomaisten toiminnan tehostamisen ja tavallisen lainsäädännön tarpeiden perusteella.
Amnesty esittää, että mietinnön pohjalta ei aloiteta lainvalmistelua, koska mietinnössä esitetyt muutokset perustuslakiin eivät ole perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.