Amnesty International Suomen osasto lausui oikeusministeriölle 18.8.2026 luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rikoslain 12 ja 15 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (pakolaisvakoilu ja informaatiovaikuttaminen).
Esitysluonnoksessa ehdotetaan lisättäväksi rikoslakiin uusia rangaistussäännöksiä, joilla säädettäisiin rangaistavaksi vahingollinen informaatiovaikuttaminen, materiaalisen tuen antaminen vakoilurikoksen tekemistä varten ja vainoaminen tiedustelutarkoituksessa (myöhemmin pakolaisvakoilu) sekä muutettaisiin maanpetoksellista yhteydenpitoa koskevaa pykälää.
Taustana muutoksille on Petteri Orpon hallitusohjelma, jonka kirjauksissa esitetään pakolaisvakoilun kriminalisointia yleisen syytteen alaisena rikoksena sekä rangaistavaksi toiminta, jossa tekijä vieraan valtion tiedustelutoimintaa hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen luovuttaa tiedustelupalvelulle sen tarvitsemia tiloja, välineitä tai tietoja. Kirjauksissa esitetään kriminalisoitavaksi myös järjestelmällinen vahingoittamistarkoituksessa vieraan valtion lukuun tapahtuva Suomen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja Suomen päätöksentekoa tai yhteiskunnallisia oloja koskeva perättömän tiedon levittäminen.
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että rangaistussäännökset ovat täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Laillisuusperiaatteeseen liittyvän epätäsmällisyyskiellon tarkoitus on siten estää säätämästä epätäsmällisiä rikoslain säännöksiä. Lähtökohtana on, että henkilön tulee voida lain sanamuodon perusteella tietää, millaisista teoista ja laiminlyönneistä seuraa rikosoikeudellinen vastuu. (ks. Minna Kimpimäki: Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ja rikossäännösten täsmällisyys – Kuinka yksityiskohtaisia rikossäännösten tulee olla?, Lakimies 7-8/2025)
Amnesty kannattaa esitettyjä kriminalisointeja, mutta katsoo, että niiden tunnusmerkistöt tulee kirjoittaa täsmällisemmin, jotta rangaistavuuden ennakoitavuus ja ulottuvuus olisivat selkeämmät.