Amnesty International Suomen osasto lausui sisäministeriölle 14.8.2026 luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle poliisilain 5 a luvun (siviilitiedustelu) muuttamiseksi.
Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi poliisilain 5 a lukua siviilitiedustelusta siten, että suojelupoliisi voisi käyttää vakavasti kansallista turvallisuutta uhkaavan toiminnan tiedusteluun liittyviä menetelmiä myös pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa ja kohdistaa niitä tällaiseen tilaan. Lain nimenomainen kielto käyttää tiedustelumenetelmiä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa kumottaisiin. Teknistä katselua ja suunnitelmallista tarkkailua koskeva kielto jäisi voimaan.
Tällä puututtaisiin kotirauhan suojaan, mikä vaatisi perustuslain 10 §:n muutosta, joka on tällä hetkellä eduskunnassa käsiteltävänä.
Esitysluonnoksessa todetaan, että ”[s]iviilitiedusteluun liittyvät toimivaltuudet ovat olleet käytössä nyt seitsemän vuotta. Tänä aikana ja käytännön soveltamisen kautta on tehty havaintoja lain uudistamisen tarpeista. […] Saatujen kokemusten perusteella sääntelyn muuttaminen nähdään välttämättömäksi.” Esitysluonnoksen mukaan”[s]uojelupoliisin tekemät havainnot viittaavat siihen, että siviilitiedustelulainsäädännön katvealueita [kuten kotirauhan piiri] käytetään laaja-alaisesti ja suunnitelmallisesti hyväksi kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavan toiminnan, kuten vakoilun, suunnittelussa, valmistelussa ja harjoittamisessa [ja] varsinkin valtiotoimijoiden intressi väärinkäyttää kotirauhan suojasääntelyä Suomen tärkeimpien turvallisuusetujen vastaisessa toiminnassa on merkittävästi kasvanut.” Myös muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää esitysluonnoksen mukaan kansallisen tiedustelun kehittämistä.
Amnesty katsoo, että yksityisyyden suojaan ja kotirauhaan kajoava tiedustelutoiminta voi olla hyväksyttävää vain, mikäli se on riittävän kohdennettua, pohjautuu perusteltuun epäilyyn ja on välttämätöntä hyväksytyn päämäärän saavuttamiseksi. Tiedustelutoimien tulee olla oikeasuhtaisia tavoitteisiinsa nähden. Tiedustelumenetelmien kohdentaminen ei saa olla syrjivää eli perustua ilman hyväksyttävää syytä esimerkiksi kohdehenkilön alkuperään, uskontoon, mielipiteeseen, yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. Tiedustelutoiminnasta on säädettävä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti lailla. Tiedustelutoimenpiteisiin tulee olla tuomioistuimen tai muun ulkopuolisen viranomaisen lupa, ja tiedustelua toteuttavaa viranomaista tulee valvoa tehokkaasti.
Vastaavat kriteerit tiedustelun hyväksyttävyydelle ovat johdettavissa niin keskeisistä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja niissä turvattujen oikeuksien rajoittamista koskevista periaatteista, kuin kotimaisessa valtiosääntöperinteessä sovelletuista perusoikeuksien yleisistä rajoitusedellytyksistä.
Tiedustelussa henkilöllinen kohdentaminen määritellään väljästi, mikä jättää laajan harkintavallan soveltajalle. Myös uhkan käsite määritellään hyvin väljästi. Amnesty katsoo, että esityksessä ei riittävästi perustella merkittävästi perus- ja ihmisoikeuksiin puuttuvien uhkaperusteisen tiedustelun toimivaltuuksien välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta.