Amnesty International Suomen osasto lausui 16.6.2025 sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi.
Yleistuki olisi työttömyyden aikaisen perustoimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tarveharkintainen tuki, jota maksettaisiin työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai joka olisi jo saanut enimmäisajan ansiopäivärahaa. Amnesty kannattaa esitysluonnoksen yleistä tavoitetta sosiaaliturvan yksinkertaistamisesta. Etuusjärjestelmän monimutkaisuus muodostaa etuuksia tarvitseville ihmisille esteitä tarvitsemansa sosiaaliturvan saannille ja käytölle (kts. esim. Amnestyn ja Ihmisoikeusliiton raportti, 2021, ’Riittämätön perusturva Suomessa’).
Sosiaaliturvan uudistamisen ja yksinkertaistamisen lähtökohtana tulisi olla perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattaminen. Perusturvaetuuksien tason riittävyys on heikentynyt tällä vaalikaudella. Valmistelussa on välttämätöntä arvioida esitettäviä muutoksia huomioiden jo tehtyjen päätösten yhteis- ja kumulatiiviset vaikutukset. Sosiaaliturvan sanktioita harkittaessa tulisi erityisen huolellisesti arvioida niihin liittyvät perus- ja ihmisoikeusvaikutukset.
Amnesty suhtautuu kriittisesti yleistuen 21 viikon odotusaikaan silloin, kun yleistuen hakijalla ei olisi peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillista valmiuksia antavaa koulutusta. Odotusaika työntää monet näistä tuenhakijoista toimeentulotuen hakijoiksi, mitä ei voi pitää toivottuna tai mielekkäänä. On ristiriitaista, että lausuttavana olevassa toimeentulotukiuudistuksessa pyritään merkittävän sanktion uhalla saamaan tuensaajia hakemaan ensisijaista etuutta ja samaan aikaan yleistuen odotusaika työntäisi ihmisiä toimeentulotuen saajiksi.
Esitysluonnoksen mukaan alle 25-vuotiaat osallistuisivat aktivointijaksolle, kun tuen saaminen on jatkunut kahdeksan kuukautta. 25 vuotta täyttäneille aktivointijakso tulisi puolentoista vuoden jälkeen. Aktivointijaksoon osallistuminen olisi velvoittavaa. Amnesty korostaa, että sellaisten aktivointitoimenpiteiden, joihin liittyy laiminlyönneistä aiheutuvia sanktioita, tulee olla kohtuullisia siten, että tuensaajalla on aidosti mahdollisuus noudattaa velvoitteita. Aktivointijaksojen osalta olisi varmistuttava, ettei tuensaajalla ole sellaisia toimintakyvyn puutteita, joiden takia hänellä ei ole mahdollisuutta noudattaa velvoitteita.
Yleistukeen esitetään tarveharkintaa kaikille tuensaajille. Amnesty ei kannata tarveharkinnan laajentamista. Yleistuessa ei huomioitaisi huollettavia lapsia tarveharkinnan tulorajoissa. Amnesty pitää tätä ongelmallisena. Esitysluonnossa arvioidaan tarveharkinnan edistävän tuensaajien yhdenvertaisuutta. On hyvin ongelmallista, mikäli yhdenvertaisuus typistetään tällä tavoin samojen perusteiden soveltamiseksi eri ihmisryhmiin.
Amnesty arvioi, että uusi yleistuki tulee lisäämään toimeentulotuen tarvetta. Tähän vaikuttavat muun muassa tuen riittämätön taso, tarveharkintaisuus ja 21 viikon odotusaika osalle hakijoista. Tämä on paitsi vastoin hallituksen omia tavoitteita toimeentulotuen tarpeen vähentämisestä, myös perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden vastaista. Amnesty on pettynyt siihen, ettei yleistukea koskevassa esitysluonnoksessa esitetä toimia siihen, miten perusturvatasoisen työttömyysturvan saajien toimeentulotuen tarve vähenisi.
Amnesty esittää yleistuen tason korottamista, lapsikorotusten käyttöönottoa, indeksitarkistusten välitöntä käyttöönottoa sekä osittaisen yleistuen asettamista vähintään 50 prosenttiin. Amnesty esittää, että esityksen jatkovalmistelussa arvioidaan suojaosan lisäämistä yleistukeen.