Amnesty antoi 25.8.2025 lausunnon valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi julkisen talouden hoitamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi eli niin kutsutusta “velkajarrusta”.
Valtiovarainministeriön mukaan esityksen tavoitteena on panna täytäntöön 30.4.2024 voimaan EU:n uusista finanssipoliittisista säännöistä seuraavat muutostarpeet. Esitetyt muutokset ylittävät monilta osin sen, mitä EU-sääntelyn kansallinen toimeenpano edellyttäisi.
Uudessa finanssipoliittisessa laissa säädettäisiin kansallisesta pitkän aikavälin velkasuhdetavoitteesta, joka olisi enintään 40 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi valtioneuvoston tulisi asettaa tavoite velkasuhteen alentamisesta vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä vuosittain, jotta velkasuhde laskisi kohti velkatavoitetta.
Käytännössä tämä tarkoittaisi lakiin perustuvaa jatkuvaa ja mittavaa sopeuttamista, joka esitysluonnoksen mukaan kestäisi lähemmäs 50 vuotta.
On selvää, että lakihanke on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta merkittävä. Esitetyn mittaluokan pitkäaikainen sopeuttaminen vaikuttaisi oleellisesti julkisen vallan kykyyn noudattaa perus- ja ihmisoikeusvelvoitteittaan.
Tästä huolimatta esityksen perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia ei ole edes yritetty arvioida, vaan arviointi puuttuu esityksestä kokonaan. Amnesty pitää puutetta erittäin ongelmallisena ja katsoo, että arviointi tulee liittää esitykseen sen jatkovalmistelussa.
Lisäksi on huomattavaa, että jaksossa 11 ’Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys’ ei ole lainkaan arvioitu esityksen suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Esityksen suhdetta perustuslakiin ei ole arvioitu myöskään perusoikeuksien kannalta.
Esitysluonnoksesta ei ilmene joustomekanismeja edes mahdollisessa kansallisessa kriisissä. Esitysluonnoksen mukaan ainoastaan asiantuntijaneuvostomuotoinen talouspolitiikan arviointineuvosto voisi arvioida ”hyväksyttäviä perusteita” tavoitteesta poikkeamiselle. Joustomekanismin puute olisi merkittävä riski perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta etenkin kriisitilanteessa, jossa valtiolla voi olla tarve mobilisoida erilaisia resursseja oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi lyhyellä aikavälillä.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista koskevat velvoitteet ovat ennen kaikkea valtion velvoitteita. Valtio ei voi sysätä näitä velvoitteitaan asiantuntijaneuvostomuotoiselle talouspolitiikan arviointineuvostolle. Amnesty muistuttaa valtion velvollisuudesta edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä turvata oikeuksien ydinalueen toteutuminen kaikissa tilanteissa. Amnesty katsoo, että esitys on välttämätöntä tuoda perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.
Esityksen ilmeisten, laaja-alaisten ja pitkäaikaisten perus- ja ihmisoikeusriskien vuoksi Amnesty katsoo, ettei esitystä tule edistää sen nykyisessä muodossa.