Amnesty International Suomen osasto lausui 12.3.2026 sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskevaksi lainsäädännöksi (ns. joustomalli).
Esityksen tarkoituksena on uudistaa työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista koskeva lainsäädäntö. Se korvaisi nykyisen sääntelyn työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämään jättämisestä. Tavoitteena on helpottaa työkyvyttömyyseläkkeiden aikaista työskentelyä ja parantaa sen kannustimia. Lisäksi tavoitteena on turvata eläkkeensaajien yhdenvertainen kohtelu sekä mahdollistaa tarkoitetun yhteensovittamisen tehokas toimeenpano.
Esitetty joustomalli koskisi Kelan ja työeläkelaitosten maksamia työkyvyttömyyseläkkeitä. Lisäksi se koskisi Kelan työkyvyttömälle henkilölle maksamaa takuueläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä sekä työeläkelaitosten maksamaa työuraeläkettä.
Esitetyssä ’joustomallissa’ eläkkeensaajan työansioihin sovellettaisiin sekä kuukausikohtaista suojaosaa että vuosikohtaista suojaosien ylitysten kattoa, eli niin sanottua joustosummaa. Mikäli kuukausittainen suojaosa ylittyisi, ylimenevä osa vähennettäisiin joustosummasta. Joustosummasta jäljelle jäävä osuus siirtyisi seuraavalle kuukaudelle. Kun joustosumma olisi kokonaisuudessaan käytetty, kuukausittaisen suojaosan ylittävä osa perittäisiin takaisin. Eläkkeensaaja saisi pääsääntöisesti kerran vuodessa valituskelpoisen päätöksen ansiotulojen ja eläkkeen yhteensovituksesta.
Täysi työkyvyttömyyseläke muutettaisiin osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos eläkkeensaajan työansiot ylittäisivät suojaosan yhtäjaksoisesti vuoden ajan. Mikäli suojaosan ylitykset jatkuisivat, osatyökyvyttömyys- tai työkyvyttömyyseläke lakkautettaisiin.
Esityksen tavoite siitä, että työkyvyttömyyseläkettä saavat ihmiset voisivat mahdollisuuksiensa mukaan hyödyntää työkykyään ja parantaa toimeentuloaan on kannatettava. Esitys sisältää useita myönteisiä ehdotuksia. Esityksen perus- ja ihmisoikeusmyönteisyyttä olisi hyvä vahvistaa muutamilta osin, muun muassa joustosumman tason ja joustosumman täyttymisen seurannan osalta. Kun esityksessä on kyse uudesta lainsäädännöstä, joka koskettaa monelta osin marginalisoidussa ja syrjinnälle alttiissa asemassa olevia ihmisiä, sen vaikutusten seuranta ja arviointi on erityisen tärkeää. Siksi seurannalle ja arvioinnille tulisi olla riittävät resurssit ja seurannassa tulisi arvioida vaikutuksia eri soveltamisalaan kuuluvien ihmisryhmien osalta.
Esitysluonnoksen perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi on ilmeisen puutteellinen ja sitä tulisi täydentää jatkovalmistelussa. Amnesty huomauttaa myös siitä, että esitysluonnoksen lausuntoaika (kaksi viikkoa) ei ole lainvalmistelun kuulemisoppaan edellytysten mukainen.