Amnesty International Suomen osasto lausui 13.2.2026 sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi yleistukilain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleistukilakia, kotoutumisen edistämisestä annettua lakia ja yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia. Jatkossa työttömälle työnhakijalle, joka ei täytä työssäoloehtoa ja joka on asunut Suomessa alle kolme vuotta ei maksettaisi yleistukea, vaan alempitasoista kotoutumistukea. Kotoutumistuen taso vastaisi perustoimeentulotuen yksinasuvan perusosan suuruutta.
Vaatimusta työssäoloehdon täyttämisestä tai kolmen vuoden asumisesta Suomessa ei sovellettaisi, jos henkilön äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame, tai jos henkilö on osoittanut riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Vaatimusta ei myöskään sovellettaisi henkilöön, joka ei voi osoittaa kielitaitoaan vammaisuuden tai muun vastaavan syyn takia. Tilapäistä suojelua saava työtön työnhakija voisi olla oikeutettu yleistukeen, vaikka hän ei olisi täyttänyt työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa.
Työvoimaviranomaisen olisi järjestettävä työllistymistä taikka kielitaitoa edistävä palvelu viimeistään työnhaun käynnistämistä seuraavien kuuden kuukauden aikana. Suomen tai ruotsin kielen koe olisi maksuton niille henkilöille, jotka eivät osallistuisi kotoutumiskoulutukseen omista valmiuksistaan, taidoistaan tai tarpeistaan johtuen.
Amnesty vastustaa maahanmuuttaneiden työttömyysajan perusturvan eriyttämistä ja esittää lakihankkeen hylkäämistä. Esitetyt heikennykset ovat syrjiviä ja ristiriidassa valtion perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Esitys lisäisi rakenteellisesti työttömyyttä kokevien maahanmuuttaneiden toimeentulotuen tarvetta, monen kohdalla pitkäaikaisesti. Mikäli soveltamisalaan kuuluvat henkilöt joutuisivat toimeentulotuen alentamismenettelyn kohteeksi, riski erittäin merkittävälle taloudelliselle ahdingolle ja asunnottomuudelle kasvaisi entisestään.
Esitys merkitsisi samalla merkittävä muutosta Suomen sosiaaliturvajärjestelmän luonteeseen. Perusturva on perinteisesti ollut asumisperustainen ja tarkoitettu yhdenvertaiseksi maassa asuville. Uuden kotoutumistuen käyttöönotto olisi myös ristiriidassa sosiaaliturvauudistuksen ja hallitusohjelman sosiaaliturvan yksinkertaistamista koskevan tavoitteen kanssa.
Tutkimusten ja tilastojen mukaan ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on herkempi talouden suhdanteiden vaihteluille. Esitetyt muutokset sanktioivat maahanmuuttaneita kohtuuttomalla ja syrjivällä tavalla.
Lain soveltamisalaan kuuluu prosentuaalisesti enemmän naisia kuin miehiä. Alempi kotoutumistuki lisää naisten suhteellista toimeentulotuen tarvetta sekä köyhyys- ja syrjäytymisriskiä, mikä heikentää sukupuolten tasa-arvoa. Se voi myös lisätä riskiä maahanmuuttaneiden naisten kokemaan taloudelliseen riippuvuuteen tai taloudelliseen väkivaltaan lähisuhteissa.
Toimeentulotukiuudistus tuli voimaan helmikuussa 2026 ja yleistukiuudistus tulee voimaan toukokuussa 2026. Kumpikin sisältää velvoitteita ja niihin kytkeytyviä sanktioita kotoutujille. Näiden uudistusten vaikutuksia ei ole voitu vielä arvioida. Ei ole tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön uutta tukea ennen kuin näiden uudistusten vaikutuksia on voitu arvioida.