Amnesty International Suomen osasto lausui 18.6.2026 työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevasta yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja siihen liittyviksi laeiksi.
Yritysvastuulaki on tärkeä edistysaskel. Amnesty katsoo, että Suomen tulisi yritysvastuudirektiivin toimeenpanossa hyödyntää toimeenpanossa kansallista liikkumavaraa ihmisoikeussuojan vahvistamiseksi, sillä esitetyssä muodossa ehdotettu sääntely liian lähelle EU:n minimitasoa.
Lain soveltamisalaa koskeva rajaus (5 §) on Amnestyn näkemyksen mukaan keskeinen heikkous. Rajaus suuriin yrityksiin kaventaa sääntelyn vaikuttavuutta ja jättää merkittäviä ihmisoikeusriskejä lain ulkopuolelle. Kun velvoitteet kohdistuvat vain suurimpiin yrityksiin, syntyy myös riski kilpailuvääristymistä. Sääntelyn tulisi perustua riskiperusteisuuteen eikä pelkästään yrityksen kokoon. Amnesty kannattaa lisäksi alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistamista lisäämällä UNDRIP osaksi haitallisten vaikutusten arviointia (14 §).
Huolellisuusvelvoitteiden tehokkaan toteutumisen varmistamiseksi asiakirjojen säilytysaikaa tulisi pidentää kymmeneen vuoteen (39 §). Nykyinen viiden vuoden aika ei riitä turvaamaan todisteiden saatavuutta eikä huomioi ihmisoikeusloukkausten usein viiveellä ilmenevää luonnetta.
Valvontaa koskien Amnesty korostaa ilmoittajien suojaa ja ehdottaa, että henkilöllisyys suojataan ilman erillistä pyyntöä tilanteissa, joissa paljastamiseen liittyy riskejä (51 §). Tämä on keskeistä vastatoimien ehkäisemiseksi ja tehokkaiden valitusmekanismien varmistamiseksi.
Vahingonkorvaussäännökset (77 §) ovat keskeisiä oikeussuojan toteutumiselle, mutta Amnesty katsoo, että sekä pakottava säännös että pidempi, vähintään kymmenen vuoden vanhentumisaika ovat tarpeen. Lyhyempi vanhentumisaika voi käytännössä estää uhrien pääsyn oikeuteen.
On valitettavaa, että sääntely ei sisällä ilmastosiirtymäsuunnitelmia. On tarpeellista vahvistaa yritysten ilmastovastuuta ihmisoikeusperusteisesti.