Amnesty International Suomen osasto lausui 15.8.2025 sisäministeriölle ehdotuksesta poliisin tietojenvaihtoa koskevan lainsäädännön muuttamisesta.
Poliisin tietojenvaihtoa koskevaa lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tiedonsaantia ja tietojen luovutusta koskevia säännöksiä muutettaisiin mahdollistamaan nykyistä paremmin tietojenvaihto viranomaisten välillä muun muassa rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Uutena seikkana säädettäisiin poliisin mahdollisuudesta saada tieto henkilön läsnäolosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloissa.
Sääntely puuttuisi perus- ja ihmisoikeuksien suojaan, kuten yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. Kyse on myös monesti arkaluonteisista tiedoista, kuten terveystiedoista, joiden käsittelyssä tulee noudattaa erityistä huolellisuutta sekä muun muassa käyttötarkoitussidonnaisuutta. Yksityiselämän suojasta säädetään muun muassa EU:n peruskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Lisäksi Suomen perustuslain 10 §:ssä säädetään jokaisen yksityiselämän ja henkilötietojen suojasta.
Amnesty katsoo, että esitysluonnoksessa perusoikeuksien rajoittamisen hyväksyttävyyttä ei ole riittävällä tavalla arvioitu. Ehdotus jää epätäsmälliseksi ja tulkinnanvaraiseksi ja lisäksi se rajoittaisi yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa paljon nykylainsäädäntöä enemmän. Jo se, että tiedonsaantioikeutta laajennettaisiin oikeuteen saada tietoja pelkän rikoksen estämisen ja selvittämisen lisäksi myös rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi, laajentaisi poliisin oikeuksia huomattavasti.
Amnesty katsoo, että poliisille annettaisiin oikeus saada tieto henkilön läsnäolosta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajan toimitiloissa hyvinkin vähäisten rikosten selvittämiseksi tai paljastamiseksi. Näihin kuuluisivat esimerkiksi järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen ja näpistys. Mikäli hoitohenkilökunta tai sosiaalihuollon työntekijät ilmoittaisivat tällaisissa tilanteissa asiakkaasta poliisille, se loisi epäluottamusta asiakkaan ja henkilökunnan välille. Jatkovalmistelussa tuleekin arvioida painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimusta perusoikeuksien rajoitusedellytyksenä ja vastaako ehdotus tähän kaikilta osin.
Myös kansallisen turvallisuuden suojaaminen perusteena tietojen saamiselle on erittäin tulkinnanvarainen ja laaja-alainen kriteeri, jonka merkitys ja tulkinta jäävät liian epäselviksi. Kansallisten turvallisuuden käsitettä ei ole erikseen määritelty sillä tavoin, että sen merkitys olisi yksiselitteinen. Käsite jättääkin hyvin laajan harkintavallan lain soveltajalle eikä vastaa lain täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimukseen perusoikeuksia rajoitettaessa.
Amnesty pitää tärkeänä, että asiassa pyydetään perustuslakivaliokunnalta lausuntoa, koska ehdotus puuttuu laajalti perustuslain 10 §:n yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan.